Yksityisen Vuokraturva Oy:n esitys, jonka mukaan hyvätuloiset pitäisi häätää kaupunkien vuokra-asunnoista on herättänyt asiantuntijoissa hämmennystä ja vastustusta.
Vuokralaisten keskusliitto (VKL) muistuttaa, että hyvään asumiseen kuuluu turvallisuus ja varmuus vuokrasuhteen jatkuvuudesta.
Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsolan mielestä kunta voisi tarkistaa vuokralaistensa toimeentulon tason esimerkiksi viiden vuoden välein. Hän perustelee esitystään sillä, että lopettamalla tulojen noustessa asumisoikeus kunnan vuokra-asunnossa ne saataisiin tehokkaammin kiertoon.
VKL muistuttaa vuokramarkkinoiden vakauden edellyttävän pitkäjänteistä vuokraustoimintaa. Turvattu vuokra-asunto on paikka, johon perheen koti perustetaan.
VKL:ssä ei pidetä asukkaita tai valintakriteerejä ongelmina. Ongelmia on syntynyt siitä, että uustuotantoa ei rakenneta riittävästi. Suurin syy jonoihin on asuntokannan pienuus.
Turvallisuus tärkeätä
Helsingin asuntolautakunnan puheenjohtaja Vesa Peipinen (vihr.) korostaa kaupungin vuokra-asuntojen asukasvalinnan perustuvan tarveharkintaan. Tyypillinen asunnonhakija Helsingin kaupungin vuokra-asuntoihin on hänen mukaansa alle 35-vuotias nuori kaupunkilainen ja nuoret perheet.
Vuokraturva Oy:ssä tulisi Vasemmistoliittoa Helsingin asuntolautakunnassa edustavan Asmo Kosteen mukaan ymmärtää, että vuokra-asumisen tulee olla ennen muuta turvallista. Koste muistuttaa, että asialla on yksityisenä toimijana vuokra-asuntomarkkinoilla toimiva yhtiö.
– Vuokraturvassa ei nähtävästi katsota olevan mitään merkitystä sillä, että vuokra-asunnossa tulee voida asua ilman pelkoa häädöstä. Tuollainen esitys ei todellakaan sovi todellisuuteen Helsingissä, katsoo Koste.
Tyypillinen tapa asua
Peipinen ja Koste muistuttavat vuokralla asumisen olevan Helsingissä hyvin tyypillinen tapa asua.
Peipisen mukaan joka kuudes helsinkiläinen asuu kaupungin vuokra-asunnossa – mikä tarkoittaa, että joukossa on myös pieni- ja keskituloisia talouksia, joilla ei ole varaa omistusasuntoon, mutta jotka haluavat asua kaupungissa palvelujen ja työpaikkojen äärellä, julkisten liikenneyhteyksien varrella.
VKL toivoo päättäjien muistavan mikä oli yksi pääviesteistä vuonna 2002 Suomen asuntopolitiikasta tehdyssä kansainvälisessä selvityksessä. Siinä arvostettiin korkealle asukasrakenteen monipuolisena pitämisen merkitys nimenomaan sosiaalisen eheyden kannalta. Segregoitumisen vähenemistä tulee pitää tavoitteena ja tavoitteen on mahdollista toteutua, kun erituloiset ja muutenkin erilaiset kotitaloudet asuvat samoissa taloissa ja samoilla alueilla.