Lain vaatima tasa-arvosuunnitelma oli tehty viime vuonna 62 prosentissa suomalaisista työpaikoista, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön keskiviikkona julkistama selvitys tasa-arvolain toimivuudesta.
Palkansaajajärjestöjen arvioiden mukaan tasa-arvosuunnitelma oli tehty vain kahdessa viidestä työpaikasta.
Suunnitelmaan liittyvä palkkakartoitus oli tehty 60 prosentilla työpaikoista. Tiedot perustuvat henkilöstöpäälliköille tehtyyn kyselyyn.
Tutkimuksen tehneen Tampereen yliopiston tutkijan Katja Uosukaisen mukaan palkkakartoitus oli tutkimuksen haastatteluissa eniten päänvaivaa aiheuttanut asia.
– Epätietoisuutta oli siitä, mitä palkkoja tai palkanosia tarkastellaan ja kenen palkkoja vertaillaan. Kun työtehtävät jakautuvat sukupuolen mukaan, on vaikea muodostaa vertailuryhmiä, joissa olisi sekä miehiä että naisia.
Uosukaisen mukaan tasa-arvosuunnitelmien tekemisen ongelma on se, että niissä on usein vain visioita ja tavoitteita.
– Pyritään kyllä johonkin, mutta ei aseteta konkreettisia tavoitteita.
Palkkakartoituksen kattavuutta voidaan Uosukaisen mielestä arvioida vain sen seurauksilla tai niiden puutteilla.
– Kartoituksesta ei seurannut 45 prosentilla työpaikoista mitään. Tämä ei kuitenkaan todennäköisesti tarkoita, että palkkaus olisi aina tasa-arvoinen.
Ei väline vaan tavoite
Tasa-arvoministeri Stefan Wallinin mielestä tasa-arvosuunnitelmilla on pystytty vaikuttamaan.
– Parhaiten myönteiset vaikutukset näkyvät työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa sekä häirinnän ehkäisyssä.
Wallinin mukaan suunnittelu on edennyt merkittävästi viimeisten viiden vuoden aikana, mutta suunnitelmien laadun parantamisessa ja pienten yritysten aktiivisuuden lisäämisessä on vielä paljon töitä. Laki vaatii tasa-arvosuunnitelman vähintään 30 henkilöä työllistävältä työpaikalta.
Wallin peräsi yrityksiltä ja työmarkkinajärjestöiltä lisää ponnistuksia suunnitelmien laadun parantamiseksi.
Hän korosti, että tasa-arvosuunnitelma ei ole väline vaan tavoite.
Wallin myönsi, että naisten ja miesten palkkaerojen kaventamisessa on edelleen ongelmia.
– Jos palkka-analyysia ei tehdä kunnolla, ei päästä kiinni palkkaerojen todellisiin syihin eikä korjaamaan perusteettomia eroja.