Mielipidekirjoitukseni Arhinmäen asevelvollisuutta koskevasta keskusteluavauksesta (KU 12.3.) sai Arno Kotron tekemään arvion, jonka mukaan ”asevelvollisuusarmeija on paitsi syrjivä ja piilokallis ennen kaikkea epätarkoituksenmukainen ja Euroopassa jo melkoinen kummajainen” (KU 19.3.).
Kotron mielestä ”todellista yhteiskunnan demilitarisoimista olisi miesikäluokkien vapauttaminen sotilaallisesta aivopesusta ja vaiheittainen armeijan ammatillistaminen”. Hän pitää surullisena, että vasemmistosta kumpuaa ääniä ”aikansa eläneiden ja kansaa laajasti alistavien militarististen rakenteiden säilyttämiseksi”.
Kansan Uutisten kirjoituksessa Kotro ei kirjoita sanaakaan Nato-jäsenyyden puolesta, vaikka hän propagoi tavan takaa jäsenyyttä muissa julkaisuissa. Jäsenyys sotilasliitossa on osa hänen ”parhaana” pitämää ”järjestelyä”, jonka elementeiksi hän mainitsee ”vapaaehtoisen asepalvelun, armeijan ammatillistamisen ja pienentämisen yhdessä sotilaallisen liittoutumisen kanssa” (Kanava 7/2009).
Nato antaa Kotron mukaan jäsenilleen ”selvät turvallisuustakuut” ja sotilasliitto olisi ”luonteva turvallisuusyhteisö Suomelle siinä missä Norjalle tai Tanskallekin” (Metro 21.11.2006).
On outoa, että mies, joka väittää tukevansa demilitarisointia eli aseistariisuntaa ja joka on huolissaan militarististen rakenteiden säilyttämisestä, kannattaa Suomen liittämistä sotilasliitto Naton jäseneksi.
Kun Kotro sanoo mielipidekirjoituksessani olevan käsittämätöntä logiikkaa, niin mistä muusta voi hänen osaltaan sitten olla kyse, kun hän katsoo Nato-jäsenyyden merkitsevän ”yhteiskunnan demilitarisoimista vapauttaessaan nuoria sotilaallisesta aivopesusta ja kasarmikurista” (Kanava 7/2009).