Verotuksen kiristäminen on Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä vihon viimeinen keino valtiontalouden tasapainon saavuttamiseksi. Verotus on Suomessa jo muutenkin kireä ja verojen kiristäminen tekisi hallaa orastavalle talouskasvulle, järjestö toteaa.
Julkisen talouden velkaongelmaan on EK:n mielestä haettava ratkaisuja julkisten menojen hillitsemisestä, tuottavuuden parantamisesta ja työurien pidentämisestä.
Kasvua haittaavat veronkorotukset tulee nähdä korkeintaan viimeisenä ja silloinkin väliaikaisena pakkokeinona, todetaan EK:n verotavoitteissa, jotka on koottu ohjelmaan Talous kasvuun, verot kohdalleen.
EK:n mielestä talouden kääntäminen kestävään kasvuun edellyttää rohkeita päätöksiä myös verotuksessa. EK vaatii yhteisöverokannan pudottamista 20 prosenttiin nykyisestä 26 prosentista. Näin siitä saataisi EK:n mukaan Suomelle talouskasvua kannustava kilpailuetu investointien houkuttelemiseksi.
EK vastustaa myös pääomaverotulojen verotuksen nostamista nykyisestä 28 prosentista. Progressio ei pääomaverotukseen EK:n mielestä sovi.
”Marginaalivero on ongelma”
EK varoittaa myös kiristämästä ennestäänkin huippukireää työn verotusta. Erityisenä ongelmana keskusjärjestö pitää marginaaliverotusta ja pitkällä aikavälillä korkein marginaalivero tulisi laskea 50 prosenttiin.
Energiaveroilla ei EK:n mielestä saa rasittaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Energiaverot, erityisesti sähkövero, ovat monissa EU-maissa matalampia kuin Suomessa, EK huomauttaa. Elinkeinoelämän energiaveroja onkin EK:n mielestä kevennettävä kohti EU-direktiivien minimitasoa ja sähköverosta on luovuttava kokonaan EU:n sallimissa puitteissa.
Aivan ensimmäiseksi EK kehottaa luopumaan ensi vuoden alkuun kaavailluista energiaverojen korotuksista.
”Kehysmenettely myös kuntiin”
Valtiontalouden kestävyysongelma on EK:n johtajan Jussi Mustosen mielestä otettava todella vakavasti. Suomen julkinen velka on hänen mukaansa ”räjähtävällä uralla”.
Erityisenä ongelmana EK:ssa nähdään kuntatalous. Valtion ja kuntien ohjausmekanismista on EK:n mielestä tehtävä sellainen, että julkisten menojen hillintä onnistuu myös käytännössä.
Pulmaksi EK näkee kuntien pitkälle viedyn itsehallinnon, joka on usein este toiminnan tehokkaalle järjestämiselle. EK esittää, että valtiontaloudesta tuttu kehysmenettely viedään myös kuntiin.
Se tarkoittaisi Mustosen mielestä, että kuntien valtionosuudet olisivat kytköksissä menokehysten toteutumiseen.
Julkisen sektorin palvelutuotanto on EK:n mielestä avattava aidolle kilpailulle.