Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit Barack Obama ja Dmitri Medvedev allekirjoittivat torstaina Prahassa uuden sopimuksen ydinaseiden vähentämisestä. Sopimuksessa kummallekin asetetaan strategisten ydinkärkien katoksi 1 550 kappaletta aiemman 2 200:n sijasta.
Kumpikin siis poistaa käytöstä 650 ydinkärkeä ja sillä siisti?
No ei. The New York Times -lehdessä haastatellut asiantuntijat arvioivat, että sopimuksen täyttämiseen riittää Yhdysvalloilta 100:n ydinkärjen vähentäminen ja Venäjältä vastaavasti 190:n.
Suomalainen koulumatematiikka ei tähän sovellu, mutta ydinosaaminen onkin aivan muuta. Vitsi piilee siinä, miten ydinkärjet lasketaan.
Sopimuksessa yksi pommikone lasketaan yhdeksi ydinkärjeksi, vaikka esimerkiksi amerikkalainen B52-kone pystyy kuljettamaan samanaikaisesti 14 risteilyohjusta ja kuusi ydinpommia eli yhteensä 20 ydinkärkeä.
Yhdysvalloilla on tällä hetkellä 2 100 taisteluvalmista ydinkärkeä, mutta 450:ntä niistä ei oteta laskuissa huomioon. Venäjällä niitä on 2 600, mutta 860:ntä ei oteta laskuihin.
Uusi sopimus asettaa siis paperilla katoksi näille kahdelle maalle yhteensä 3 100 taisteluvalmista strategista ydinkärkeä, mutta todellinen katto onkin suunnilleen 4 400 kärkeä.
Kun lisäksi otetaan huomioon varastoissa olevat strategiset kärjet sekä pienemmät, taktiset ydinaseet, jää Yhdysvalloille ja Venäjälle yhteensä vielä yli 20 000 ydinlatausta. Kyllä niillä yhä maailman muutamaan kertaan tuhoaa.
Toki on tultu huikeasti alaspäin ennen vuoden 1991 ensimmäistä Start-sopimusta vallinneesta tilanteesta. Silloin pelkästään taisteluvalmiita strategisia ydinkärkiä oli Yhdysvalloilla ja Neuvostoliitolla yhteensä yli 21 000 kappaletta.
Etsitään näytettävää ydinsulkukokoukseen
Nyt solmittua uutta Startia ei ole tarkoitettu historialliseksi läpimurroksi, vaan ennemmin avaukseksi, jonka toivotaan johtavan myöhemmin lisäleikkauksiin. Uuden sopimuksen neuvotteleminen oli tarpeen jo siksi, että edellinen umpeutui viime joulukuussa.
Obamalla oli useita syitä kiirehtiä neuvotteluja. Vuosi sitten hän esitti puheessaan vision ydinaseettomasta maailmasta. Tämä puhe oli osaltaan tuomassa Obamalle Nobelin rauhanpalkintoa.
Uudella Startilla ei päästä vielä lähellekään tavoitetta, mutta onhan se pieni askel siihen suuntaan.
Toiseksi, Yhdysvallat isännöi ensi viikolla konferenssia, jossa etsitään keinoja ydinaseiden leviämisen estämiseksi. Tämä on Yhdysvaltain ulkopolitiikan keskeisiä kysymyksiä, joka tällä hetkellä kulminoituu erityisesti Iraniin.
Ydinsulkusopimus (NPT) sallii ydinaseet viidelle alkuperäiselle ydinasevallalle – Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Britannia ja Ranska – mutta kieltää ne muilta.
Intia, Israel ja Pakistan eivät ole allekirjoittaneet, ja niillä kaikilla on ydinaseita. Lisäksi ydinasetta kokeillut Pohjois-Korea on irtautunut sopimuksesta. Irania epäillään ydinaseen kehittelystä.
Ydinsulkusopimuksen tarkastuskokous pidetään toukokuussa New Yorkissa. Obamalla on tarve hankkia siihen mennessä vastanäyttöä syytöksille, joiden mukaan suuret ydinasevallat esittävät vaatimuksia muille, mutta eivät tee mitään vähentääkseen omia aseitaan.
Obama korottaa käyttökynnystä
Samaan kokonaisuuteen liittyy Obaman tiistaina esittämä ydinaseistuksen tilannekatsaus. Katsauksella viitoitetaan Yhdysvaltain ydinasepolitiikka 5–10 vuodeksi. Edellisen esitti George W. Bush 2002.
Obaman doktriini poikkeaa huomattavasti bushilaisesta. Hän rajaa tiukemmin tilanteet, joissa ydinaseita voi käyttää.
Obama lupaa, ettei Yhdysvallat käytä ydinaseita ydinaseettomia maita vastaan. Bushin doktriinissa varattiin tämä mahdollisuus jopa vakavan konventionaalisin asein tapahtuvan hyökkäyksen vastatoimeksi.
Obamakin jättää yhden poikkeuksen. Se on biologisin asein tapahtuva hyökkäys, jos sitä ei muuten pystytä torjumaan.
Obaman antamat ”negatiiviset turvallisuustakuut” eli lupaus pidättäytyä ydinaseiden käytöstä edellyttävät, että kyseessä on ydinsulkusopimuksen allekirjoittanut maa, joka myös noudattaa sitä.
Avainsana on ”noudattaa”. Osviittaa siihen haetaan Kansainväliseltä atomienergiajärjestöltä (IAEA), mutta viime kädessä sen tulkitsee Yhdysvallat.
Näin takuut eivät koske nyt Irania, koska se Yhdysvaltain mukaan ei noudata ydinsulkusopimuksen velvoitteita.
Ratifioitava vielä senaatissa ja duumassa
Lisäksi Obaman julistuksessa luvataan, ettei Yhdysvallat kehitä uusia ydinaseita. Auki tosin jää se, missä vaiheessa modernisoitu ydinase voidaan tulkita uudeksi aseeksi.
Doktriinin radikaalia uudistamista toivoneet pettyivät siihen, ettei Yhdysvallat sitoudu täysin pidättäytymään ydinasein tapahtuvasta ensi-iskusta. Samoin siihen, ettei ydinaseita poisteta välittömästä ”liipaisinvalmiudesta”.
Toisella puolella ovat ne, jotka pelkäävät Obaman heikentävän Yhdysvaltain turvallisuutta. Obama hyvitteli heitä jo aiemmin budjetoimalla 600 miljoonaa dollaria vanhentuvien ydinaseiden ylläpitoon ja modernisointiin sekä lupaamalla viisi miljardia samaan tarkoitukseen seuraaville viidelle vuodelle.
Obama tekee myönnytyksiä sotilaille ja republikaaneille, koska uusi Start-sopimus pitää vielä ratifioida senaatissa. Voi tosin olla, etteivät republikaanit suostu siihen millään liehittelyllä ainakaan ennen marraskuun välivaaleja.
Lisäksi ratifiointia voi vaikeuttaa Venäjän tekemä varauma, jonka mukaan Venäjä voi irtautua Startista, jos se katsoo Yhdysvaltain Eurooppaan kaavaileman ohjuspuolustusjärjestelmän uhkaavan Venäjän ydinpelotteen uskottavuutta. Start on ratifioitava myös Venäjän duumassa.
uutiskirje 
