Ranskan valtion virallinen tilastokeskus Insee julkisti huhtikuun alussa tilastonsa Ranskan kansalaisten taloudellisesta tasa-arvottomuudesta. Tilastot koskivat vuosia 2004–2007. Ne osoittivat rikkaiden määrän kasvaneen ”räjähdysmäisesti”, kun taas pienipalkkaisia verotetaan entistä rankemmin.
Tulos oli yllätys jopa talousalan asiantuntijoille. Onhan verotuksen tasapainottamiseksi yritetty julkisesti tehdä vaikka mitä, sekä edellisen presidentin Jacques Chiracin että nykyisen, Nicolas Sarkozyn aikana. Mutta tulos on ollut aivan muuta.
Suuripalkkaisimpien johtajien palkat kohoavat kohoamistaan, kun taas pienipalkkaisten etuja ja palkkoja pienennetään. Pienituloisia verotetaan tutkimuksen mukaan suhteellisesti enemmän kuin suurituloisia.
Suurimmat tulot lankeavat pörssivoitoista ja osingot rikastuttavat jo ennestään hyvätuloisia.
Jopa Yhdysvalloissa korkeampi verotus
Muissa länsimaissa pyritään nykyisin korottamaan suurituloisten kansalaisten verotusta ja antamaan nykyisen talouskriisin uhreille enemmän ostovoimaa. Jopa Yhdysvalloissa suurituloisten veromarginaali on kohonnut 40:stä 50:een prosenttiin, totesi ranskalainen talousasiantuntija Olivier Ferrand l’Humanité-lehden haastattelussa.
Ranskassa veromarginaali eli verosuoja oli kaksi vuotta sitten 60 prosenttia, viime vuonna 50 prosenttia ja nyt Sarkozy on ajamassa 40 prosentin enimmäisverotusta. Tällä halutaan estää rikkaiden veronmaksajien muutto Sveitsiin tai muihin veroparatiiseihin.
Le Figaro -lehden julkistamien tietojen mukaan veropakolaisten määrä on kuitenkin yllättävän pieni. Vuonna 2008, jolloin veromarginaali oli siis 60 prosenttia, maasta muutti pois 821 omaisuusveroa maksavaa kansalaista.
Toisaalta takaisin muutti samana vuonna 312. Presidentin kiihkeästi ajamalla veronalennuksella ei siis näytä olevan tässä suhteessa paljoakaan merkitystä.
Presidentin verolahja miljonääriystävilleen
Vasemmisto on vastustanut verosuojaa alusta alkaen pitäen sitä presidentin miljonääriystävilleen antamana verolahjana. Mutta myös Sarkozyn omassa puolueessa lakiehdotusta on alettu vastustaa yhä avoimemmin.
Insee-tutkimuksen mukaan korkeimpien tulojen verotusprosentti on keskimäärin 20 prosenttia. Suurimmat verovähennykset saa ansiotulosta ja korkotuloista. Perintöverokin on laskettu niin alas, että sitä ei käytännössä enää ole.
Vasemmistohallituksen 1980-luvulla jyräämä suuriin omaisuuksiin kohdistunut vero on käytännössä lähes nollattu.
Presidentti Sarkozy oli tehnyt verosuojasta erään vaalikampanjateemoistaan antaen ymmärtää, että se helpottaa keskituloisten verotaakkaa.
Hiilivero eli myöskin hyvätuloisia suojeleva energia- eli bensaveron korotus kiukutti vasemmistoa. Vihreänä mainostetun mutta huonosti valmistellun lakiehdotuksen vastustus oli niin kiihkeä, että presidentti päätti haudata sen. Tämä oli ensimmäinen kerta kun Sarkozy joutui taipumaan yleisen mielipiteen edessä.
Rintama laajenee Sarkoa vastaan
Ennennäkemätöntä koko Ranskan historiassa on, että Sarkozyn presidentiksi valinneet oman puolueen jäsenet ovat ryhtyneet puremaan. Vasemmisto-oppositio, vihreät sekä Sarkozyn luoman UMP-puolueen monet tunnetut edustajat ovat vastustaneet julkisesti molempia lakiehdotuksia.
Verosuojalain lopullinen kohtalo on vielä epäselvä, sillä se ei ole ollut vielä parlamentin käsittelyssä.
Sarkozyn suosio on laskenut mielipidetiedusteluissa 30 prosenttiin, mikä on kaikkien aikojen alhaisin hallitsevan presidentin kannatusprosentti. UMP-puolueessa pohditaan yhä avoimemmin, onko Sarkozy enää paras oikeiston presidenttiehdokas kahden vuoden kuluttua pidettävissä presidentinvaaleissa.
uutiskirje 