Valtakunnassamme Rakennusliittomme jäsenet ihmettelevät ”arkisena asiana” tapahtuvaa toimintaa. Miksi hallitus syyllistyy heikkoon valvonnan ohjaukseen? Miljardien eurojen vahingot aiheutetaan yhteiskunnalle, kun talousrikollisuutta ja työnantajamaksujen laiminlyöntejä ei laiteta kuriin. Myös työsuhdetyön naamioiminen yrittäjätoiminnaksi sallitaan, vaikka siinä ei ole mitään yrittäjäriskiä, kun tehdään pelkkä työ toisten tavaroita käyttäen.
Vaatimuksestamme rakennusalalle myönnetään työllisyyden nimissä elvytysrahaa. Sitten rakennuttajat kilpailuttavat kohteita. Ja kas kummaa, sinne ilmestyy vaikutusvaltaisiakin rakennusalan liikkeitä tai ”hämäräfirmoja” ja niiden alle esimerkiksi virosta aliurakoitsijoita alipalkattuine työntekijöineen.
Samaan aikaan rakennusalan työttömyysturvamenot kasvavat työttömyyden ollessa 25 prosenttia. Mikäli tämä hyväksi käytettyjen ongelma tukittaisiin, olisivat työttömät töissä ja valtion sekä kuntien verotulot nousussa.
Missä siis on yhteiskuntavastuu, vai onko se vain rakennusliikkeiden johtajien juhlapuheissa? Ei riitä, että pääurakoitsijalla itsellään ei ole ulkomaalaista työvoimaa, jos sen työmaalla urakointiketjussa yhteiskuntavelvoitteita ja työehtosopimusmääräyksiä kiertää urakoitsija tekijöineen. Moraali näyttää häipyvän nykyajan johtajilta ja elvytysrahat ovat hukassa.
Kaiken lisäksi yhteinen työttömyysvakuutusrahasto joutuu ottamaan lainaa maksuvalmiutensa turvaamiseksi tänä vuonna. Puskurisäästöt on syöty ja valtio on lupautunut takamaan senkin lainan. Paineet työttömyysturvamaksuihin myös kasvavat.
Huomattavaa on, että hallitus on keventänyt hallituskaudella hyväosaisten verotusta enemmän kuin lupasi. Tilanne on johtanut myös siihen, että kuntatalous on heikkenemässä verotulojen vähentyessä ja sitä kautta kunnat ovat ajamassa alas myös rakentajille tärkeitä peruspalveluita.
Hallitukselle näyttää käyvän niin, että kun menee susihukkaa pakoon tulee susityö vastaan ja uudet korjausmääräraha-anomukset. Voisi jo ryhtyä miettimään, kenen piikkiin hallitus pelaa.