…kuului hallituksen kokoushuoneesta, kun median edustajat yrittivät selvittää loputonta vaalirahasotkua.
Kertomus etenee sivu sivulta. Päättymätön tarina, jonka kaikki käänteet tuskin selviävät ennen vaalikauden loppua. Skandaaleja, kohuja, syyteharkintoja, selvityksiä, kuulusteluja, rikosepäilyjä… Hallitus se vaan nauttii luottamusta aina vaan?!?
Maan tapa, sanovat hallituksen edustajat. Näinhän se on ollutkin. Itsenäisyytemme alkuajoista asti on suomalaiseen demokratiaan kuuluneet vaalikampanjat ja niiden rahoittajat. Onneksi tällä kertaa asia pompsahti ja pompsahtelee oikein erityisen härskillä tavalla julkisuuteen.
Eduskunta asetti työryhmän Lauri Tarastin johdolla säätämään vaalirahoituslakia kohdalleen. Tuulta oli purjeissa ja keskustelu kävi kuumana. Tulos oli torso. Erityisesti poliittisen oikeiston toivomuksesta rahoituskattoa hiissattiin ylemmäs ja ylemmäs, rahoittajan yksityisyyden suojaa viilattiin, taulukaupat, seminaarit ja muut piilorahoitusmuodot jäivät… Päättymätön tarina.
Kenen asialle istuva hallitus sitten lämpenee. Tuloerot kasvavat entisestään. Kunnat, ihmisten palveluntuottajat, kamppailevat konkurssikypsinä houkutellen hyviä veronmaksajia viimeisille rantatonteillensa. Tuloportaikon alimmilla askelmilla pieneläkeläisille, pienyrittäjille, pätkätyöläisille, työttömille, opiskelijoille, uussuomalaisille on kyyti entistä kylmempää ja ovi pysyy kiinni.
Onneksi on olemassa vaihtoehto.