KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Mikä ihmeen parlamentti?

Eilina Gusatinsky
6.7.2010 7.30

Pari viikkoa sitten olin mukana lehdistötilaisuudessa, missä esiteltiin Siirtolaisparlamentti–ideaa. Sen takana on pienimuotoinen tukiyhdistys, jonka jäseniksi päätin liittyä hiljattain.

Näen hyvin tärkeänä, että siirtolaisten ääni saadaan valtaväestön ja vallanpitäjien kuuluviin. Vaikka viime vuosina on tullut eritaustaisia ihmisiä enemmän mukaan yhteiskunnallisiin keskusteluihin, kukaan heistä ei voi sanoa, että heidät on valtuutettu puhumaan kaikkien siirtolaisten puolesta. Itsekin yritän korostaa, että esittäessäni omia mielipiteitäni tiedostan, miten eri tavalla monet venäjänkieliset voivat ajatella asioista.

Lähdin mukaan monista syistä. Yksi niistä on se, että haluan lapsilleni, jotka ovat kasvaneet Suomessa, mahdollisuuden olla suomalaisia. Nyt heistä väkisin tehdään maahanmuuttajia muun muassa laittamalla koulussa mamu -ryhmään näkemättä koko lasta ja kysymättä keneltäkään yhtään mitään.

ILMOITUS
ILMOITUS
Maahanmuuttopolitiikkaa laaditaan ilman kokonaiskäsitystä siitä, mihin tähdätään.

Tiedän, että on kouluja ja opettajia, jotka osaavat ottaa huomioon muuttuneet olosuhteet, mutta tunnen myös epäonnistuneita käytäntöjä. Ja edelleen: tulevien opettajien ei ole pakko opiskelun aikana perehtyä monimuotoiseen työskentely-ympäristöön – se on valinnainen kurssi.

Vai jäikö minulta huomaamatta uusi ja uljas strategia? Sen kunnianhimoinen tavoite on rakentaa turvallinen ja terve koulu, missä on myös määrätietoisesti rekrytoituja siirtolaistaustaisia opettajia. Tietääkseni sellaisia tavoitteita ei ole vielä missään koulutusohjelmissa, jotka olisivat tärkeitä yhteiskunnallisen ilmapiirin kannalta, muun muassa sosiaalialalla, poliisi- ja pelastusammateissa.

Kaksisuuntaisesta kotouttamisesta on puhuttu jo kohta neljä vuotta – siitä lähtien kun Suomi sai maahanmuuttoministerin.

Kymmenen vuotta sitten Suomessa kävi valtuuskunta Kanadasta. He kertoivat, miten heillä on rakennettu monikulttuurista valtiota vuodesta 1968. Alussa laadittiin kotouttamisohjelmia siirtolaisille.1970-luvun loppupuolella havahduttiin siihen, että kyllä suurin osa maahanmuuttajista on oppinut maan tapoja, mutta se ei riitä. Nimittäin kantaväestö suhtautui siirtolaisiin varauksellisesti, eikä nähnyt heitä tasavertaisina kanadalaisina. Tutkimukset osoittivat, että tärkeämmät ammattikunnat pysyvät hyvin homogeenisinä. Seuraavaksi ryhdyttiin laatimaan kotouttamisohjelmia kantaväestölle ja vasta vuonna 2000 he olivat valmiit jakamaan kokemusta eurooppalaisten kanssa.

Olin optimisti ja uskoin, että Suomessa otetaan huomioon kanadalaisten tietoja ja taitoja ja näin vältetään turhia virheitä ja kuluja. Näköjään Kanadan opit tekivät vaikutuksen vain minuun. Olen monesti yrittänyt saada aikaan keskustelun siitä – tuloksetta.

Joten toinen syy lähteä mukaan siirtolaisparlamentin perustamiseen on turhautuneisuus. Ei ole mikään valtionsalaisuus, että kotouttamispolitiikka on aika tehoton ja kallis. Kokonaiskuvaa siitä, mitä kentällä tapahtuu, ei ole kenelläkään. Päällekkäisiä ohjelmia, monenlaisia tahoja, tehottomia kursseja –onko kukaan laskenut miten paljon rahaa uppoa niihin?

Itse asiassa monien maahanmuuttokriittisyys johtuu mututunteesta, että rahaa sysätään siirtolaisiin ilman minkäänlaista kontrollia – ajattelematta, että maahanmuuttajilta edes kysyttäisiin jotain. Kyllä kurssien lopussa tehdään jonkinlaisia arviointeja, mutta tuskin kukaan uskaltaa kirjoittaa totuutta. Ties mimmoiset karenssit siitä seuraisivat.

Toistan vielä. Maahanmuuttopolitiikkaa laaditaan ilman kokonaiskäsitystä siitä, mihin tähdätään. Onkohan osasyynä se, ettei käytetä hyväksi onnistuneiden siirtolaisten kokemusta? Ja taas maahanmuuttoministeriö ei onnistunut edes kartoittamaan, kuka tekee mitä sillä kentällä. Päällekkäisyyksiä on valtavasti, mikä maksaa paljon.

Maahanmuuttajista puhutaan paljon, muttei maahanmuuttajien kanssa. Ja kun yksittäiset siirtolaiset yrittävät osallistua keskusteluun, heille sallitaan miltei ainoastaan Suomea ylistävät (tai muita maahanmuuttajia kritisoivat) puheet. Muussa tapauksessa kehotetaan lähtemään maasta pois. Tai sanotaan, etten voi puhua maahanmuuttajien puolesta koska kukaan ei valtuuttanut minua siihen.

Suomen venäjänkielisten keskuudessa löytyy myös vastustusta siirtolaisparlamenttia kohtaan. Pieni porukka kerää nimiä adressiin, koska uskovat, että koko juttu on viranomaisten keksimä ja kyseessä on siirtolaisille tarkoitettu kantaväestöstä etääntyvä elin. He uskovat pystyvänsä vaikuttamaan kukin itse ja pitävät oikeasti loukkaavana pyrkimystä koota yhteen kaikki siirtolaiset.

Nettikeskustelut adressista muistuttivat hyvin paljon maahanmuuttokriitikoiden foorumien vuodatuksia, eikä eriäviä mielipiteitä siellä sallittu. Se on surullista, muttei outoa – pelkoa ja puhumattomuutta on monenlaista. Taas Facebookin kautta sain paljon positiivisia palautteita ja konkreettisia ehdotuksia, mutta siellähän ihmiset puhuvat omalla nimellä.

Mielestäni siirtolaisparlamentti voisi olla ratkaisu tasa-arvoiseen yhteiskunnalliseen dialogiin. Jos se koostuisi eri kansalaisuuksia, kulttuureja ja uskontoja edustavista Suomen siirtolaisista, ja edustajat valittaisiin demokraattisesti, se olisi tärkeä foorumi monille asioille. Sen tehtäviin kuuluisi pitää yllä keskustelua, ottaa kantaa, tehdä aloitteita, neuvoa kansanedustajia ja kiinnittää huomiota tutkimuksiin, joista voi saada työkaluja maahanmuuttopolitiikkaan.

En tiedä, onnistuuko se, millä tavalla ja nimellä, mutta haluaisin jo päästä tehottomasta nykytilanteesta. Laskuhan kasvaa päivittäin.

Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään