Kai Hirvasnoro kirjoitti (30.7.) Vasemmiston puoluekokouksen herättämästä keskustelusta otsikolla Marginaaleissa meillä on voimaa? Puolueen tavoiteohjelmaa analysoimalla hän vastasi joidenkin verkkokeskustelijoiden esittämään kysymykseen, ajaako Vasemmisto työväen asiaa vai erilaisten marginaalien yksittäisiä kysymyksiä, että työväenliikkeen ”peruskaura” on edelleen vahvasti edustettuna marginaalisiin kysymyksiin verrattuna.
Kysymys marginaaleista on kuitenkin jo lähtökohdiltaan väärä.
Vasemmiston tulee edelleen olla luokkapuolue ja ajaa laajasti käsitetyn työväenluokan konkreettisia etuja ja turvaa. Tätä muut puolueet eivät Suomessa juuri tee. Työväenluokan sisällä suhteellisesti huonommassa asemassa ovat kuitenkin muun muassa nuoret, naiset, pätkätyötä tekevät, yksinhuoltajat, vanhukset, maahanmuuttajat ja vähemmän kouluttautuneet. Luokka koostuu näin itsekin useista ”marginaaleista”, eikä yhden asian huomioimista pitäisi nähdä toiselle pyllistämisenä. Vasemmiston pitäisi ymmärtää luokan kamppailujen ja pyrkimysten moninaisuutta ja pyrkiä organisoimaan tästä moninaisuudesta poliittista yhtenäisyyttä.
1960-luvulta saakka luokkapohjaisen politiikan ja äänestämisen rinnalle on noussut erilaisia uusia asiakysymyksiä. Vasemmiston tulee olla myös ”asiapolitiikkaa” tekevä puolue, joka nostaa esille ajankohtaisia poliittisia teemoja ja epäkohtia yhdessä erilaisten yhteiskunnallisten liikkeiden, kansalaisjärjestöjen, asiantuntijoiden ja harrastajien kanssa. Tällaisten asiakysymysten ajamista pidä nähdä vastakkaisena luokkapolitiikalle, vaan sen täydentäjänä.
Luokka- ja asiapolitiikan rinnalla Vasemmisto voi toki jatkaa myös arvopolitiikan tekoa, vaikka sen kyky konkretisoida ongelmia ja mobilisoida kannatusta ei yksistään riitä. Tämä nähtiin viimeksi EU-kampanjassa, jonka tuomat äänet eivät riittäneet edes yhteen euroedustajaan, vaikka ”omatunto ajattelikin kuin me”.
Uuden tavoiteohjelman mukaisena ”uudenaikaisena työväenpuolueena” Vasemmiston ei pidä vain ”kuunnella ay-liikettä”, kuten muutama toveri KU:n mielipidepalstalla esitti. Sen tulee ennemminkin toimia ay-liikkeen sisällä vahvistamassa sen yhteiskunnallista vaikutustehtävää ja -voimaa alakohtaisen korporatismin sijaan.
lehti 