Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Konstantin Kosatševin nimi on parin viime viikon aikana tullut tunnetuksi suomalaisille. Hän on se kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen ”hyvä ystävä”, jonka suomalaista Venäjä-keskustelua häpeävä Katainen tapasi viikko sitten Moskovassa.
Kesäkuussa Kosatšev ehdotti kirjoituksessaan venäläisen liberaalin radioaseman Eho Moskvyn verkkosivuilla, että Venäjän olisi aika laatia yksityiskohtaiset toimintaperiaatteet, tai eräänlainen ”historiallinen oppijärjestelmä”, jonka avulla Moskova voisi vihdoin ja viimein sanoutua irti kaikesta poliittisesta, taloudellisesta, oikeudellisesta ja moraalisesta vastuusta liittyen neuvostoviranomaisten päätöksiin ja toimiin entisen Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan alueilla.
Venäjä ei vastuussa neuvostorikoksista
Ehdotus merkitsisi sitä, että Venäjän valtio jatkaisi Neuvostoliiton seuraajavaltiona kaikkien entisen Neuvostoliiton kansainvälisten velvoitteiden täyttämistä, mutta ei ottaisi minkäänlaista moraalista vastuuta tai oikeudellisia velvoitteita neuvostoviranomaisten tekemistä rikoksista tai muista toimista.
Toisekseen Venäjä ei hyväksyisi sitä vastaan tehtyjä poliittisia, oikeudellisia tai taloudellisia korvausvaatimuksia, jotka perustuvat neuvostoviranomaisten tekemiin rikkomuksiin kansainvälistä tai kansallista oikeutta vastaan neuvostoaikana.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Igor Torbakov arvioi keskiviikkona julkaistussa UPI:n kommentissa, ettei ehdotus tullut tyhjästä. Venäjä yrittää rakentaa ja tavoitella vahvaa ”historian politiikkaa”, jolla puolustaudutaan epäystävällisiä toimia vastaan. Tällaisia ovat muun muassa entisten neuvostotasavaltojen miehitysmuseot, jotka rinnastavat stalinismin ja natsismin toisiinsa.
Tällaista ”hyökkäystä historiaa vastaan” Venäjällä on Torbakovin mukaan otettu käyttöön useita historiapoliittisia työkaluja.
Esimerkkinä toimivat uudet, valtion hyväksymät ja rahoittamat oppikirjat, yritykset perustaa lainsäädännön keinoin erityinen ”totuuden hallintojärjestelmä”, sekä erillinen byrokraattinen toimielin, joka taistelisi ”historian vääristämistä” vastaan.
Itä-Eurooppa valitsi toisin
Menestys on ollut melko heikko, ”kuten yhä lisääntyvät syytökset Venäjän naapureilta tuntuvat osoittavan”, toteaa Torbakov.
Igor Torbakovin mukaan Venäjän vaikeudet johtuvat siitä, että Venäjä ilmoittautui vuonna 1991 Neuvostoliiton lailliseksi seuraajaksi. Muut entiset sosialistiset maat puolestaan julistautuivat kommunismia edeltäneitten valtioidentiteettien seuraajiksi.
”Näin ollen, jos nyky-Venäjä on entisen Neuvostoliiton suora perillinen – asia jonka Venäjän kaikki hallintoelimet mieluusti hyväksyvät – on sen myös otettava täysi vastuu neuvostohallinnon toimista ja rikoksista sekä omia että muiden maiden kansalaisia vastaan koko historiansa ajalta. Haluttomuus tähän – josta myös Kosatševin ehdotus kielii – tulee vain kasvattamaan naapurivaltioiden epäluuloja Venäjää kohtaan”, arvioi Torbakov.
Hänen mukaansa Vuonna 1991 myös Venäjällä oli vaihtoehto pitää uutta valtiota vuoden 1917 vallankumousta edeltävän valtion laillisena seuraajana. Presidentti Boris Jeltsin pohtikin elämäkerrassaan, että Venäjästä olisi tullut täysin erilainen maa, jos se eläisi sellaisten lakien mukaan, jotka asettavat etusijalle yksilön valtion sijaan.
”Myös ulkomaailma olisi kohdellut meitä toisin”, hän totesi.
uutiskirje 
