KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Arvokasta satoa

Tuula-Liina Varis
30.9.2010 17.32
Fediverse-instanssi:

Sanomalehti Karjalainen paheksui jälkiartikkelissaan 20. syyskuuta ankarasti thaimaalaisten marjanpoimijoiden työoloja ja kohtelua Suomessa. Tutkimuksen mukaan kohtelu lähenee ihmiskauppaa. Pahimmassa tapauksessa raadannasta on tuloksena pelkkää velkaa, ”sillä lain porsaanreikien avulla heidän työnantajansa vetäytyvät kaikista vastuista”.

”Thaimaalaiset ovat yrittäjiä, jotka eivät kuitenkaan saa neuvotella hinnoista eivätkä myydä poimimiaan marjoja muille kuin työnantajalleen, joka siis ei ole työnantaja”, kirjoittaa Karjalainen.

Aiheellista paheksuntaa. Mutta miten tämä thaimaalaisten kohtelu tuntuu niin tutulta? No, sehän muistuttaa melkein yksi yhteen sitä, miten lehtikonsernit – Karjalainen mukaan luettuna – kohtelevat avustajiaan eli vapaita kirjoittajia. Tästä kohtelusta saavat osansa myös lehtiä hengenpitimikseen paljon avustavat ammattikirjailijat, joita toisesta suunnasta uhkaavat kirjailijan kannalta yhä kohtuuttomammiksi muodostuvat kustantamojen sopimuskäytännöt.

ILMOITUS
ILMOITUS
Synkkä totuus on, että Suomi on sekä taiteilijoiden tulotason että taiteen julkisen tuen suhteen pudonnut pahasti pohjoismaisesta kelkasta.

Kirjailijat ja vapaat journalistit katsotaan yrittäjiksi, mitä he eivät kuitenkaan ole, sillä he eivät käytännössä voi neuvotella hinnoistaan. Lehtitalot sanelevat ne, samoin kuin kustantamoissa käytännössä sanellaan tekijänpalkkioiden prosentit. Media- ja kustannusalan keskeiset järjestöt ovat päättäneet, että myöskään toimittajien ja kirjailijoiden omat järjestöt eivät saa neuvotella hinnoista, koska se on kilpailulainsäädännön vastaista. Sanelemallaan hinnalla mediakonsernit vaativat kaikki oikeudet avustajan työhön, hamaan maailman tappiin, ja myös niihin töihin, joita avustaja on tehnyt talolle ennen riistosopimustaan.

Oikeuksiin kuuluu myös tuotteen muunteluoikeus, joten kirjoittajalla ei ole mitään sanomista siihen, millaisena hänen juttunsa ilmestyy tiedotusvälineessä. On sentään, yhdessä tapauksessa. Jos jutusta seuraa esimerkiksi kunnianloukkaussyyte tai muu oikeudellinen prosessi, vastuu on kokonaan alkuperäisen tekijän.

Vapaa toimittaja on free lance eli vapaa keihäs. Hänen ydinoikeuksiinsa kuuluu oikeus myydä juttujaan kenelle haluaa ja kenelle saa kaupaksi ja siihen hintaan, jonka pystyy neuvottelemaan. Ilman tätä vapautta hän ei pysty ammattiaan harjoittamaan. Uusimmissa sopimusmalleissaan mediakonsernit vaativat kuitenkin, ettei avustaja avusta mitään muuta tiedotusvälinettä – riippumatta siitä, mitä talo työstä maksaa. Jotta tieto maksupolitiikan tasosta ei kiirisi ulos talosta, vaaditaan avustajaa lisäksi pitämään palkkiot salassa.

Kirjankustantamoissa kirjailijaa sentään vielä kohdellaan enemmän ihmisenä, mutta sielläkin yleistyvät sopimukset, joilla halutaan kirjailijan luovan työn tuloksiin kaikki oikeudet aina elokuva- ja dramatisointioikeuksia myöten. Jotain annetaan vastalahjaksi: velvollisuus entistä tehokkaammin osallistua oman kirjan markkinointiponnistuksiin – ilmaiseksi tietenkin.

Marjanpoiminnan lisäksi meillä on siis muitakin aloja, joilla työnantajat lain porsaanreikien avulla vetäytyvät kaikista vastuista. Joilla hinnoista ei voi neuvotella. Joilla poimimansa ”marjat” voi myydä vain työnantajalle. Joka ei ole työnantaja.

Karjalainen paheksuu, että nykytilanteessa marjanpoiminnan verovapaudenkin hyöty menee välittäjien taskuun.

Luovan työn saralla samaa voi sanoa verottomien apurahojen hyödystä. Mediakonsernien kannalta olisikin mitä mukavin vaihtoehto se, että valtio ja mahdollisesti säätiöt pitäisivät luovan työn tekijät hengissä apurahoilla ja konsernit nauttisivat jäännöksettömästi heidän luovan työnsä hedelmät.

”Kunnollinen ja rehellinen korvaus kovasta työstä on tultava poimijalle”, vaatii Karjalainen.

Samaa toivomme me alkutuottajat täällä luovan työn saralla. Muuten voi käydä niin kuin metsämarjan poiminnassa: arvokas työ jää tekemättä, ”marjat” yleiseen kulutukseen saamatta.

OKM:ssä virkamiestyönä rakenneltu lakiehdotus nykyisen taidehallinnon muuttamisesta päällikkövirastoluonteiseksi Taiteen edistämiskeskukseksi sai taiteen kentältä ja järjestöistä murskaavan vastaanoton. Esitykselle ei ensi vuoden budjetissa myöskään osoitettu varoja, joten kulttuuriministeri Stefan Wallin ilmoitti, ettei hanketta tällä vaalikaudella edistetä.

Tämä on niin sanottu hyvä uutinen.

Toinen hyvä uutinen on Tarja Cronbergin OKM:n pyytämänä selvitysmiehenä tekemä raportti Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Se on hyvä uutinen siitäkin huolimatta, että se paljastaa hyvin ikäviä tosiasioita siitä, miten taiteilijaa kansantaloudelle mittaamattoman tärkeän luovan talouden alkutuottajana tässä maassa kohdellaan. Juhlapuheissahan taidetta ja sen tekijää on aina hymistelty, mutta käytäntö näyttää käyvän sitä karummaksi, mitä merkittävämmäksi tuotantotekijäksi taiteen tuotteet on havaittu.

Synkkä totuus on, että Suomi on sekä taiteilijoiden tulotason että taiteen julkisen tuen suhteen pudonnut pahasti pohjoismaisesta kelkasta. Myös sosiaaliturva – vaikka sitä on uudistettukin – on edelleen kurja, eikä työttömyysturvaa ole ollenkaan. Suomi on ainoa pohjoismaa, jossa ei ole minkäänlaista pitkäaikaista apurahatukea, ei ole ollut sen jälkeen, kun Tytti Isohookana-Asunmaa opetusministerinä lopetti 15-vuotiset apurahat ja sijoitti varat Suomi-palkintoihin. Ensimmäisiin palkittaviin kuuluivat mm. Tove Jansson ja muut eniten tarpeessa olevat.

Tarja Cronbergin raportissa esitetään pitkien apurahojen lisäksi paljon muita luovan työn tekijöiden ammatillista ja sosiaalista asemaa sekä toimeentuloa parantavia ehdotuksia. Ne ovat konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia eivätkä tule edes kalliiksi. Cronbergin lähtökohta on, että taide tulee nähdä luovan talouden perustutkimuksena ja sen tekijöitä tulee kohdella tämän näkemyksen mukaisesti.

Toimeen pitää työllä tulla. Niin marjanpoimijan kuin taiteilijan ja vapaan journalistin.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Afrikka on maailman nuorin maanosa. Yli 60 prosenttia sen väestöstä on alle 25-vuotiaita, mutta miljoonille nuorille ei löydy työtä. Kuva:

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
05

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset