Ruurik Holm vastasi mielipidekirjoitukseeni (Viikkolehti 1.10.) Viikkolehdessä 8.10. kirjoituksellaan ”Vasemmistofoorumi pohtii vasemmiston perusideaa”. Hän valotti Vasemmistofoorumin toimintaa ja kertoi, mitä tarkoitti puhuessaan ansiotyöfetissistä.
Vasemmisto ei ole syvästi kytköksissä ansiotyöhön sen takia, että tarkoituksena olisi tehdä mahdollisimman paljon rahaa. Ansiotyöhön sitoutuminen johtuu nykyisen yhteiskunnan perusrakenteen ymmärtämisestä. Ansiotyön ja sillä hankittujen tuotteiden verotus on mahdollistanut pohjoismaisten valtiollisten hyvinvointijärjestelmien synnyn ja ylläpitämisen. Eläkejärjestelmä, sosiaaliturvajärjestelmä ja koulutusjärjestelmä ovat mahdollistaneet Holmin kuvaileman vaihtoarvon tuottamisesta irtautumisen sekä perhe-elämään, vapaa-aikaan ja ympäristönsuojeluun keskittymisen sekä yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämisen.
Holm jättää kertomatta, millä ansiotyö pitäisi korvata. Viime aikoina usein väläytelty perustulo ei ole vaihtoehto, koska myös sen ylläpito perustuu ansiotyön ja pääomien verotukseen.
Holm kysyy ”miksi vasemmiston edes pitäisi pyrkiä think tankiin, jonka näkökulma asioihin on jo lähtökohtaisesti kovin perinteinen. Mitä uutta sellainen think tank voisi tuottaa?” Voisin kysyä häneltä itseltään saman kysymyksen, jos Vasemmistofoorumi on sellainen kuin Holm kuvailee. Ehdotin, että ajatushautomoon kuuluisi myös ei-tutkijoita eli henkilöitä, joiden käsitys vasemmistolaisuudesta ja yhteiskunnasta perustuu ensisijaisesti kokemukseen.
Kuinka monta työntekijää, työtöntä, pääluottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua, opettajaa tai yrittäjää Vasemmistofoorumin ajatushautomoon kuuluu?
Idea yhdestä suljetusta 120 tutkijan ajatushautomosta on vanhanaikainen ja tehoton. Oma näkemykseni ajatushautomosta sisältää useita ryhmiä, jotka käsittelevät keskenään vasemmiston perusideoita ja niiden nykypäivän lähestymistapoja. Niiden pääasiallisena tehtävänä on ylläpitää jatkuvaa keskustelua vasemmistolaisten ihmisten keskuudessa vasemmiston perusarvoista ja keinoista, joilla niiden toteuttamiseen päästään.
Tutkimustieto on toki tärkeää faktatietojen ja yhteiskunnallisten kehityskulkujen selvittämisen kannalta, mutta se pitää pystyä yhdistämään käytännön toimintaan.





