KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Tärkeintä on olla aito

Tuula-Liina Varis
19.12.2010 19.00

Iltalehti kysyi viime viikolla Helsingin kaupungin rakennusviraston projektipäälliköltä Ville Alatypöltä, yllättikö talvi rakennusviraston? Alatyppö vastasi, ettei yllättänyt, mutta lumen määrä yllätti. ”Kyllä talveen oltiin varauduttu, hiekkoja oltiin levitetty, ennen kuin lumi satoi.”

Riemastuin. Luin juttua junassa. Olin tarponut pari päivää Helsingin ydinkeskustan lumijauhossa ja ihmetellyt, miten niinkin keskeinen liikenneväylä kuin Mannerheimintie oli ajoratoineen, suojateineen, jalkakäytävineen paksun puuron peitossa sen oloisena, ettei sillä ollut aura käväissytkään. Mutta selvisihän se. Helsingissä on varauduttu talveen levittämällä hiekoitushiekat jo ennen lumentuloa. Täällä talvi-Suomessa ne tavataan levittää vasta lumentulon ja aurauksen jälkeen.

Helsingin reissu näillä keleillä oli kuin aikamatka vanhan Neukkulan Petroskoihin. Siellä muistelen saman tasoisen talvihoidon olleen käytäntönä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Brändäys otetaan joissakin piireissä kuoleman vakavasti, mutta tavalliset kansalaiset naureskelevat sille.

Elämyksiä Helsinki kyllä tarjoaa. Saatat lähteä ylittämään katua suojatietä pitkin normaaliin tapaan, kun kadun toisella puolella suojatien pään tukkiikin korkea aurausvalli, jonka yli meikäläinen mummoihminen ei pääse edes konttaamalla. Ei kun takaisin ajotielle väistelemään luistelevia autoja. Jännittäviä ovat myös valtavat jääpuikot, joita roikkuu ainakin Töölön vanhojen korkeiden kerrostalojen katonreunoilta todistamassa lämmön falskaamisesta. Kulkijan on katsottava visusti jalkoihinsa pysyäkseen pystyssä jalkakäytävän kuhmuroilla. Parempi onkin olla korkeuksiin tiirailematta, jo mielenrauhan takia; kun tuommoinen paksu yli puolimetrinen jääpuikko putoaa, se osuessaan tappaa varmasti.

Kyllä oli rentouttavaa päästä takaisin Joensuuhun, sen sileiksi auratuille ja nätisti hiekoitetuille kaduille ja jalkakäytäville. Täällä osataan, koska tänne talvi on ikimuistoisista ajoista tullut joka vuosi, viime vuosina pari kertaa tosin vasta tammikuun puolella.

Minkälaista viestiä Pohjolan valkoiseksi kaupungiksi itsensä brändännyt pääkaupunki mahtaa nyt välittää ulkomaalaisille jouluturisteille ja muille Suomeen jostain syystä joutuneille? Mikään itsekehuinen brändi ei paranna vaikutelmaa, jonka oma kokemus antaa: puuroa jaloissa, takkua liikenteessä, lumeen hautautuneita ja juuttuneita autoja, kiukkuisia ihmisiä.

Vanhassa Neukkulassa mikään ei sujunut, mutta kaikki järjestyi. Kun Suomessa ajaudutaan kaaokseen – vaikkapa vain sään aiheuttamaan – mikään ei suju eikä mikään myöskään hevin järjesty. Epäbyrokraattisin talkoovoimin tilannetta voitaisiin parantaa, mutta sellaiseen yhteistyöhön ”palveluyhteiskunnan” kansalaisilla on heikot valmiudet. Mitäpä yhteiseksi hyväksi tekisivät ne, jotka saavat raivokohtauksen jo siitä, että joutuvat kaivamaan kadun varteen parkkeeratun autonsa esiin lumen alta?

Brändäys otetaan joissakin piireissä kuoleman vakavasti, mutta tavalliset kansalaiset naureskelevat sille. Ja syystä: tähän mennessä brändipuheista ja brändäysyrityksistä on syntynyt lähinnä tahatonta komiikkaa. Laji onkin vaikea; brändäys ei onnistu välttämättä edes siltä itsensä brändiasiantuntijaksi brändänneeltäkään, jonka piti presidentin itsenäisyyspäivän juhlissa antaa itsestään mielikuva sotaveteraaneja kunnioittavana sotilaan tyttärenä, mutta mekonliepeeseen brändätty isän inttikuva 50-luvun lopulta väärennettyine risteineen tuottikin ihan toisen vaikutelman kuin oli tarkoitus.

Mutta olihan kansalla hauskaa. Iltapäivälehden keskustelupalstalla oivallettiin, että brändäys on juuri tätä: sellaisen esittämistä, mikä ei ole totta.

Tahatonta komiikkaa syntyi myös näyttävästi hypetetyn brändityöryhmän aikaansaannoksesta. Kehoituksia luovaan toimintaan annettiin paperissa sinne ja tänne martoista lähtien, mutta epäselväksi, kenelle raportti oli tarkoitettu. Ehkä Suomen kansalle, sen kuuluisan huonon itsetunnon kohottamiseksi.

Onko suomalaisilla tosiaan huono itsetunto? Ei, päinvastoin, se on liiankin hyvä. Meillä on vaikeuksia suhteuttaa kokomme ja merkityksemme muuhun maailmaan, ja jos jotain saamme aikaan, pullistelemme niin, että paita on revetä. En tiedä, mitä brändäämisellä muualla maailmassa tarkoitetaan, mutta meillä se on helvetinmoista itsekehua, tyrkyttäytymistä ja erikoisuuden tavoittelua. Jos pihvi puuttuu, substanssi, ei muuta synny kuin tahatonta komiikkaa.

Minun sukupolveni on vaikea ottaa brändäys-hömpötystä vakavasti, sillä siinä dinosaurus-puistossa, missä meidät kasvatettiin, ihmisenä olemisen etiikan keskiössä oli vaatimus olla ennen kaikkea tosi. Olla sitä mitä on teeskentelemättä muuta, asettamatta itseään perusteetta muiden yläpuolelle. Oli sopimatonta olla ”tyrkyllä”, ja rehentelijöitä pilkattiin.

Tässä etiikassa on myös Janten laista tuttu pimeä puolensa. ”Älä luule, että olet enemmän kuin me”, sanoo sen yksi pykälä. Axel Sandemose sijoitti Janten lain tanskalaiseen pikkukaupunkiin, mutta se on yleismaailmallinen laki, jonka nojalla lannistetaan ja nujerretaan lapsia kaikissa maanosissa.

Toisaalta totena, aitona olemisen vaatimuksessa on se kirkas puolensa, että ihminen toki lahjojensa ja tekojensa kautta pystyy olemaan hyvä, parempi kuin muut, jopa paras kaikista. Mutta dinosaurus-puistossamme olisi ollut mahdoton ajatus, että ihminen voisi menestyä ja saada arvostusta rakentamalla itsestään jonkinlaisen esityksen, jonka takana ei ole mitään.

Niinpä siinä arvomaailmassa eläneenä en voi nähdä brändäys-tohinaa muuna kuin tahattomana komiikkana. Toisin kuin johtava brändiasiantuntijamme, jota haastateltiin Sibelius-viulukilpailun väliajalla – miksi muuten, herran tähden? – en näe Jean Sibeliusta ennen kaikkea taitavasti lierihatuin, sikarein ja elegantein käyntikortein rakennettuna brändinä vaan jonain ihan muuna. Niin kuin kyllä näen brändiasiantuntijatkin ihan muuna kuin sinä brändinä, jonka he ovat itsestään pyrkineet rakentamaan.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen

He eivät koskaan halunneet keskustella kanssamme

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Lentäminen lisääntyy koko ajan, vaikka samaan aikaan kampanjoidaan lentoboikottien puolesta.

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

Emme auta palestiinalaisia kyttäämällä toistemme festivaaliosallistumisia

Uusimmat

Suomessa on yhtä aikaa massatyöttömyys ja matala työvoimapalveluiden käyttöaste.

Työttömyydessä tuli uusi ennätys, mutta työvoimapalveluihin on entistä vaikeampi päästä, kertoo SAK

Hallitus leikkaa sekä vanhusten kotihoidon että ympärivuorokautisen hoidon resursseja.

Oikeistohallituksen leikkaukset johtavat yli 800 hoitajan vähentämiseen, sanoo vasemmistoliiton Meriluoto

Uuden arvion mukaan 31000 lasta putoaa köyhyysrajan alle – Koskela vaatii hallitusta vetämään pois toimeentulotuen leikkaukset

Israel ei aio päästää avustuslaivuetta Gazaan.

Kansainvälisen yhteisön on turvattava avustuslaivueen matka Gazaan, Honkasalo vaatii

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

 
02

Suomen työttömyys ennätyskorkealla: ”Suorastaan käsittämätön suoritus, itse tuotettu tilanne”, ”Väkisinkin katseet kääntyvät Orpon hallitukseen”

 
03

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

 
04

Leikkaako hallitus työntekijöiltä arkipyhät vai ei, SAK:n Eloranta tiukkaa

 
05

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Hallitus tuki turkistarhausta 50 miljoonalla, tekee nyt uuden 70 miljoonan leikkauksen toimeentulotukeen

24.09.2025

Kiinan voimistuminen näkyy ja kuuluu meillekin saakka, entä sen lähinaapurustoon?

24.09.2025

Hyvinvointivaltiota ei pelasteta leikkaamalla, Minja Koskela sanoi budjetin lähetekeskustelussa

24.09.2025

Suomalaiset ja ruotsalaiset luontojärjestöt kirjelmöivät komission puheenjohtajalle: Hiilinieluromahdus on seurausta poliittisista valinnoista

23.09.2025

Suomen työttömyys ennätyskorkealla: ”Suorastaan käsittämätön suoritus, itse tuotettu tilanne”, ”Väkisinkin katseet kääntyvät Orpon hallitukseen”

23.09.2025

Leikkaako hallitus työntekijöiltä arkipyhät vai ei, SAK:n Eloranta tiukkaa

23.09.2025

Piti tulla 100000 uutta työllistä, tulikin 75000 työtöntä, Sarkkinen rusikoi hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan mahalaskua

23.09.2025

Veromuutokset vähentävät vain pienituloisimpien tuloja ensi vuonna, hyväosaisimmille yli 2000 euroa lisää

23.09.2025

Sumuttiko pääministeri, Koskela kysyy uusien työttömyyslukujen tultua julki

23.09.2025

Pienituloiset menettävät hallituksen leikkauksissa, ministeriön muistiot todistavat – arvio lapsiköyhyydestä kaksinkertaistui

23.09.2025

Työttömyysasteen trendi nousi jo 10 prosenttiin – viimeksi näissä luvuissa oltiin 1990-luvun laman jälkipuolella

23.09.2025

Asiantuntija hakkuista: ”Meillä on erittäin paljon tietoa kaikista vaikutuksista” – mursimme metsäkeskustelun myyttejä

23.09.2025

Hallitus jatkaa sosiaaliturvan leikkauksia ensi vuoden budjetissa – kymmeniä tuhansia suomalaisia köyhyyteen, vasemmistoliiton Minja Koskela sanoo

22.09.2025

He eivät koskaan halunneet keskustella kanssamme

22.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään