KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Miten kirjoja luetaan?

Tuula-Liina Varis
19.1.2011 11.30

Kolumni / Tuula-Liina Varis

Miten kirjoja luetaan? Miten kirjoja pitäisi lukea?

Tyhmiä kysymyksiä, joihin ei voi vastata kuin yhdellä tavalla: ihan miten tahansa. Ihmisen kirjamieltymykset, hänen lukukokemuksensa, se mitä hän saa kirjasta irti ja mitä ei saa, kertovat enemmän lukijasta kuin kirjasta. Kirjat lukevat meitä, sanotaan, ja juuri siitä on kysymys. Tämä tosiasia koskee myös ammattilukijoita eli kriitikoita. Ammattitaitoinen, perusteltu kriitikki – jota kaiken mutuhutun ohessa sentään vielä kirjoitetaan ja julkaistaan – on erinomainen opastus kirjan maailmaan ja kirjailijan päämääriin, mutta ehdoton auktoriteetti kriitikko ei ole. Ammattitaitoisinkin kriitikko voi kirjoittaa vain oman elämänkokemuksensa läpi, paitsi tietämyksensä myös omien mieltymystensä, omien inhimillisten heikkouksiensa ja vahvuuksiensa leimaamaa tekstiä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Miten vuosikymmenet vankilassa virunut vanha mies voi sopeutua maailmaan, jolle ei ole mitään merkitystä sillä, minkä puolesta hän omasta mielestä ja aikoinaan toveriensakin mielestä ”uhrautunut”?

Nämä ovat itsestäänselvyyksiä, mutta silti joskus häkeltyy, kun törmää johonkin täysin oman lukukokemuksen vastaiseen näkemykseen. Minä törmäsin Oscar Rossiin ja hänen kritiikkiinsä Bernhard Schlinkin romaanista Viikonloppu.

Saksalainen Bernhard Schlink on maansa ja koko Euroopan tämän hetken tärkeimpiä kirjailijoita, joka käsittelee vakavasti niitä syyllisyyden ja hyvityksen teemoja, jotka liittyvät Saksan 1900-lukuun, erityisesti natsimenneisyyteen ja rooliin toisessa maailmansodassa. Nobelisti Günter Grassin tavoin Schlink näkee menneisyyden hirmutekojen yhä jatkuvan traumatisoivana kirouksena sotasukupolven lapsissa ja heidän lapsissaan. Jo se, että näitä syyllisyyden ja hyvityksen teemoja yhä käsitellään saksalaisessa nykykirjallisuudessa, vaikka sotasukupolven lastenlapsetkin ovat jo ehtineet keski-ikään, todistaa trauman olemassaolosta.

Syyllisyyden ja sukupolvien yli lankeavan kirouksen ikiaikaista teemaa käsittelee muuten myös vuoden 2003 kirjallisuuden nobelisti J.M. Coetzee viimeisimmässä suomennetussa teoksessaan Huonon vuoden päiväkirja. Hänen kirottunsa on George W. Bush lakeijoineen, ja yhteys Saksan 1900-luvun historiaan on selvä.

Viikonloppu on Schlinkin neljäs suomennettu teos. Tunnetuin hänen romaaneistaan on 1998 suomeksi julkaistu Lukija, ravisuttava kertomus oudosta lemmensuhteesta ja kauheasta menneisyydestä sen taustalla.

Viikonloppu on kertomus entisen RAF-terroristin Jörgin ensimmäisestä viikonlopusta vapaudessa yli 20 vuotta kestäneen vankeuden jälkeen. Huolehtivainen sisar Christiane haluaa juhlistaa veljen vapautta kutsumalla omistamaansa vanhaan kartanoon joukon vanhoja ystäviä ja aatetovereita, jotka aikoinaan olivat enemmän tai vähemmän mukana RAF-järjestön toiminnassa. Jörg on kuitenkin ainoa murhaaja, ainoa vankeudessa istunut.

Koolla on sangen merkillinen seurakunta, ja joukkoon tuppautuu vielä vanhojen terroristien nuori fanittaja, oikea perskärpänen, joka yrittää kaikin keinoin saada Jörgin julistamaan median kautta uskollisuuttaan vanhalle vallankumouksellisuudelle. Mutta Jörg, niin kuin ei kukaan mukaan, voi astua kahta kertaa samaan virtaan.

Sillä maailma on toinen, entistä kahtiajakautunutta Saksaakaan ei enää ole, arvot ovat toiset, entiset ystävät ovat henkisesti umpivieraita. Miten vuosikymmenet vankilassa virunut vanha mies voi sopeutua maailmaan, jolle ei ole mitään merkitystä sillä, minkä puolesta hän omasta mielestä ja aikoinaan toveriensakin mielestä ”uhrautunut”?

Mitä vanha terroristi ylipäätään voi uudessa maailmassa tehdä?

Minua romaanin teemat hätkähdyttivät ja jäivät mietityttämään pitkäksi aikaa. Sillä toden totta: jos murhaajaa ei tuomita kuolemaan eikä hän itse tapa itseään (niin kuin jotkut tekivät), jonain päivänä hänen on astuttava ulos vankilasta, palattava vangista kansalaiseksi.

Schlink esittää pohdittavaksi myös sen, millä tavalla nuorten terroristien omien vanhempien menneisyys natsi-Saksassa vaikutti RAF:in tapaisten solujen syntymiseen. Kantoivatko lapset syyllisyyttä siitä, mitä heidän vanhempansa olivat tehneet tai ainakin vaieten hyväksyneet? Oliko terrorismi ”kostoa” kapitalismille? Vai isänmurhaa? Kuinka monen sukupolven läpi menneisyyden uhrit langettavat kirouksen jälkeen tuleville?

Jörg tuntee houkutusta mennä mukaan nuoren faninsa hankkeeseen ja julistaa julkisuuteen vanhoja vallankumousteesejään. Mutta mitä ne merkitsisivät nykyisessä, läpikapitalisoituneessa maailmassa, jossa sosialistista Saksaakaan ei enää ole eikä missään maailmassa järjestelmän muutokseen saati kumoukseen pyrkivää vastavoimaa kapitalismille? Terrorismia on entistä enemmänkin, mutta nykyiset terroristit eivät edes kuvittele toimivansa parantaakseen yhteiskuntaa, joissa elävät. He haluavat tuhota sen.

Hesarissa (HS 10.1.) Viikonlopun arvostellut Oscar Rossi päätyi lukijana toisenlaisiin aatoksiin. Hänen mietintämyssyään eivät saaneet liekehtimään havainnot RAFin murhaajien suhteista natsimurhaajiin. Kun minun päässäni kirjan teemat pyörivät pitkään lukemiseen jälkeenkin, Rossi lähinnä kiusaantui kirjan selittelevistä repliikeistä ja psykologisista alleviivauksista.

Minut ällistytti tämä: ”Hauskinta Schlinkiä lukiessa on se, että mieleen nousee Enid Blytonin Viisikko-sarja. Viikonloppu voisi oikein hyvin olla kertomus entisten lapsiseikkailijoiden tapaamisesta kaikkien näiden vuosien jälkeen.”

Olemme Oscar Rossin kanssa eri sukupolvea. Selittääkö se jotain? Minun nuoruudessani Saksan terroristiryhmien toiminta oli kauheaa totta, Rossi taisi siihen aikaan vielä leikellä pupujusseja paperista päiväkodissa. Minulle Schlinkin kirjan teemat esittäytyvät todella tapahtuneen valossa. Rossi on kuitenkin lukenut jo maailmansodan ajoilta asti julkaistuja Blytonin Viisikkoja, joista minä taas en ole lukenut ainuttakaan. Ahmin kirjoja, mutta seikkailukirjat eivät koskaan kiinnostaneet minua vähääkään.

Totisesti, kirjat lukevat meitä, ja joskus siitä saa kummastuksekseen lukea todistuksen jopa sanomalehdestä.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään