SAK on ryhtynyt ajamaan lakia työaikapankista, koska tutkimusten mukaan työn ja yksityiselämän yhteensovittamisesta on tullut Suomessa yhä hankalampaa. Etenkin naisilla työaikajoustot ovat kymmenen vuoden aikana lisääntyneet ja samalla työn ja muun elämän tasapainon koetaan heikentyneen. Muissa Pohjoismaissa kehitys on päinvastainen: työntekijät kokevat tilanteen helpottuneen.
– Näyttää siltä, että joustot hyödyttävät ensisijaisesti toista osapuolta. Työntekijät joutuvat mukautumaan koveneviin vaatimuksiin, mutta eivät voi itse juurikaan vaikuttaa työaikoihinsa, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila arvioi.
Työnantajille asetelma näyttää mieluisalta. Tällä hetkellä Suomi pitää työaikojen joustavuudessa EU-maiden kärkisijaa.
– Joustojen pitäisi kuitenkin toimia molempiin suuntiin. Myös työntekijät ansaitsevat oikeuden vaikuttaa työaikoihinsa, Antila huomauttaa.
Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan työntekijäasemassa olevista harvempi kuin joka viides pystyy vaikuttamaan työaikoihinsa tyydyttävissä määrin. Ylemmiltä toimihenkilöiltä joustoja odotetaan enemmän, mutta he voivat useimmiten itse sovitella työaikojansa.
Antilan mielestä on selvää, ettei työuria onnistuta pidentämään muuten kuin työelämää parantamalla.
– Työajat ovat tärkeä osa työelämän laatua. On välttämätöntä, että työaikoja räätälöidään nykyistä enemmän ihmisten tarpeista lähtien. Konkreettinen keino on työaikapankki, josta olisi aika saada kirjaus lakiin, Antila sanoo.
Työaikapankin lisäksi SAK ajaa hallitusohjelmaan kirjauksia työntekijän oikeuksista työaikajoustoihin elämäntilanteen mukaan. Keskusjärjestön mielestä työaikalakia tulisi muuttaa siten, että työntekijä voisi halutessaan siirtyä sosiaalisista tai terveydellisistä syistä helposti osa-aikatyöhön.