Kunta-ala avasi kevään sopimuskierroksen, kun se teki virka- ja työehtosopimukset viime hetkellä ennen kuin ne olisi sanottu irti tiistaina. Sopimukset koostuvat 1,2 prosentin yleiskorotuksesta, 0,8 prosentin paikallisesta erästä ja 100 euron kertakorvauksesta, jotka kaikki maksetaan toukokuun alussa.
Valtion sopimuskumppanit seurasivat tiistaina välittömästi perässä niin ikään 2 prosentin palkankorotuksilla. Valtion ja kuntiensopimusten piirissä on yli puoli miljoonaa palkansaajaa.
Sen sijaan teollisuudessa sopimussuma seisoo, kun mikään ala ei ole tohtinut astua kärkeen ja määrittelemään kevään palkankorotustasoa.
Elinkeinoelämän keskusliitto katsoi kuluvalla viikolla tiedotustilaisuudessaan, että syksyn sopimustason pitää kelvata myös kevään kierroksella.
Keväällä sopimukset eivät kuitenkaan synny syksyn tasolla, mikäli ammattiliitot pitävät kiinni tavoitteestaan turvata jäsentensä ostovoima. Teollisuudessa tuskin myöskään tyydytään julkista sektoria pienempiin palkankorotuksiin. Se saattaa merkitä tapahtumarikasta ja levotonta kevättä työmarkkinoilla.
Syksyn sopimukset syntyivät keskimäärin yhden prosentin yleiskorotuksella ja 0,6 prosentin paikallisella erällä. Valtiovarainministeriö ennustaa kuluvan vuoden inflaatioksi 2,4 prosenttia, joten ostovoiman turvaaminen edellyttäisi vähintään tuon suuruisia korotuksia.
Elinkeinoelämän keskusliitto muistuttaa taloustilanteen olevan edelleen kaukana hyvästä ja vetoaa maltillisten palkankorotusten puolesta. Se arvostelee palkansaajajärjestöjä jyrkästi ”hirttäytymisestä” inflaatioennusteisiin.
Inflaatioennuste on EK:n mielestä jo periaatteessa väärä mittari palkankorotuksille. Oikea olisi EK:n mukaan yritysten palkankorotusvara, josta inflaatiovauhti ei kerro mitään.
Pullon henki irti maaliskuussa
Pelkän palkantarkistuskierroksen sijasta edessä näyttää olevan täysimittainen sopimusten uudistaminen. Ala toisensa jälkeen sanoo irti useampivuotiset sopimuksensa, koska palkoista ei päästä sopuun.
Pullon henki saattaa päästä irti maaliskuun alussa, kun Rakennusliitto aloittaa ylityökiellon, jota höystetään myöhemmin kahden päivän työnseisauksien sarjalla, jos sopimuksia ei ala syntyä.
Rakennusliitolla on kaikilla sopimusaloillaan haussa 3,5 prosentin palkankorotukset, joita työnantaja pitää aivan liian kovina.
Ammattiliitolle ei puolestaan kelpaa työnantajan tarjous 1,6 prosentin palkankorotuksista.
Palkankorotusten lisäksi Rakennusliiton vaatimuslistalla on sairausajan karenssipäivän poistaminen ja harmaan talouden torjuntaan liittyviä toimia.
Työnantaja pakitti
Kevään sopimuskierroksen päänavausta lähimmäksi päästiin teollisuuden ammattiliiton Teamin neuvotteluissa kemianalan sopimuksista. Viime metreillä työnantajaa edustava Kemianteollisuus ry. kuitenkin pakitti ja melkein valmiiksi neuvoteltu sopimus jäi lunastamatta.
Neuvottelut jatkuvat maaliskuussa ja palkkojen sijasta pöydällä on koko sopimus.
Palvelualojen ammattiliitto PAM neuvottelee helmikuussa palkankorotukset kaikkiaan noin 250 000 työntekijälle. Suurimpien alojen, kaupan sekä matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelualan, viime viikolla alkaneet neuvottelut jatkuvat painottuen loppuviikkoon.
Vartijoiden neuvottelut ovat jo siinä vaiheessa, että niitä vauhditetaan turvahenkilöstön ulosmarsseilla ympäri maata. Maaliskuussa neuvotellaan mm. paperiteollisuuden sopimuksista. Huhtikuussa tulessa on viestintäala ja toukokuussa energiateollisuus.
Toukokuussa teknologiateollisuudessa käynnistyy jo uusi sopimuskierros, kun neuvotteluun tulevat syksyn palkankorotukset.