Jyväskylän yliopiston yhteyteen puuhataan erityistä kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskusta. Jyväskylän yliopistossa on tällä hetkellä alan ainoa maisterikoulutusohjelma.
Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät avannut rehtori Aino Sallinen totesi toimivan kansalaisyhteiskunnan olevan demokratian ja ihmisten hyvinvoinnin tärkeimpiä edellytyksiä.
– Valtioneuvoston vuosi sitten tekemässä periaatepäätöksessä demokratian edistämisestä maassamme korostetaan tarvetta kansalaisyhteiskunnan tietopohjan vahvistamiseen.
Järjestöt ja viranomaiset yhteistyöhön
Neljä vuotta sitten syksyllä valtioneuvosto asetti kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (Kane), jonka tavoitteena on järjestöjen ja viranomaisten välisen yhteistyön edistäminen.
Neuvottelukunnan mielestä kansalaisyhteiskunnan tietoperustaa tulee vahvistaa osoittamalla Jyväskylän yliopistolle valtakunnalliset resurssit tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustamiseen. Neuvottelukunnan mukaan Jyväskylän yliopistolla on kaikki valmiudet toimia keskuksen sijoituspaikkana.
Rehtori Sallisen mukaan Jyväskylän yliopistossa on Suomen johtava kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen keskittymä, joka on kehittymässä tärkeäksi kansainväliseksi keskukseksi.
– Yliopistossa on vuosikymmenten perinteet kansalaisyhteiskunnan tutkimuksessa. Ajankohtaisia tutkimusaiheita ovat muun muassa koululaisten yhteiskunnallinen tietämys, sosiaalisen median tarjoamat uudenlaiset osallistumismuodot, kolmannen sektorin palkkatyö ja yhdistystoiminnan merkitys maahanmuuttajien integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Jyväskylässä koordinoidaan kansalaisyhteiskunnan valtakunnallista tutkijakoulua ja toimitetaan Kansalaisyhteiskunta-tiedelehteä. Alalla toimii myös lahjoitusvaroin professori. Käytännön kehittämishankkeita toteutetaan yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa.
uutiskirje 
