Neljäkymmentä vuotta täyttävä Pohjoismaiden kaikkien aikojen ensimmäinen elokuvatapahtuma Tampereen elokuvajuhlat aloittaa tänään keskiviikkona. Avajaisnäytöksessä nähdään laadukkaita lyhytelokuvia: muiden muassa kiinalaiset Tärinää (2007) ja Kiinalainen karnevaali nro 10 sekä iranilainen Heidän elämänsä on muualla! (2008) ja romanialainen Nea Pintea… malli (2005).
Keskiviikkona aloittavien yleisölle avoimien kilpailusarjojen lisäksi juuri kiinalaisten, iranilaisten ja romanialaisten elokuvien erikoissarjat lyövät leimansa tämänvuotisille Tampereen elokuvajuhlille.
Festivaalijohtaja Jukka-Pekka Laakso sanoo, että Tampereen juhlat jatkaa alusta saakka aloittamaansa tärkeätä linjaa: se on ikkuna maailman elokuvaan.
– Viisi päivää täällä nähdään elokuvia sellaisista maista, joista täällä ei voi arkena uneksia. Sitten 360 päivää vuodessa eletään tarjonnalla, jonka mukaan näyttää siltä, että elokuvaa ei tehtäisi muualla kuin muutamassa Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa.
Laakso sanoo, että hän haluaisi festivaalilleen nykyistäkin enemmän kaukaisten maiden elokuvia.
Romania nousee Ceausescun jälkeen
Uutta romanialaista elokuvaa esittelevät sarjat on nimetty otsikoilla Työn alla, Pieni onni ja Koti kuntoon. Kussakin rapsodiasarjassa nähdään reilu tunti nyky-Romaniasta kertovia filmejä. Romanialaiset elokuvat eivät ole täällä vain kulttuuriharvinaisuuksia vaan erinomaisia näytteitä maan korkeatasoisesta elokuvasta, joka on voittanut 2000-luvulla lukuisia palkintoja eri puolilla maailmaa.
Romanian menneisyyden ja uuden ajan ristitulta kuvaavien töiden lisäksi esitetään omana näytöksenään Andrei Ujican dokumentti Nicolae Ceausescun omaelämäkerta (2010). Parikymmentä vuotta sitten kukistetusta kommunistidiktaattorista kertova elokuva on kolmas Ujican kommunismia ruotiva dokumentti.
Vaikka Ceausescu ja hänen vaimonsa teloitettiin demokratiaa havitelleen vallankumouksen aikana kenttäoikeuden jälkeen, on Romaniassa edelleen ihmisiä, jotka muistavat häntä ihaillen. Ceausescujen haudalta eivät kukat lopu.
Kiina ja Iran esittäytyvät
Uusi kiinalainen elokuva esittäytyy kaksiosaisessa Made in China -sarjassa. Siinä uusi kiinalainen dokumentti kajauttaa kuuluville näkemyksensä vaiennettujen mielipiteiden maasta.
Festivaalille vieraaksi tuleva Wu Wenguang (s. 1956) sanoo, että dokumentin tekijöille politiikan suora kritisointi on edelleenkin tabu. Mutta politiikasta voi kyllä keskustella – kunhan valitsee sanottavansa ja kuvansa tarkkaan.
Itse Wenguang kertoo festivaalin nettisivuilla, että hän aloitti puhtaasti yhteiskunnallisilla ja historiallisilla aiheilla, mutta peilaa niitä nykyään henkilökohtaisten kokemustensa kautta.
Tampereella nähtäviä riippumattomia kiinalaisia dokumentteja ei juuri esitetä julkisesti niiden kotimaassa, mutta internetissä niitä on voinut jo aika pitkään katsella. Riippumattomien dokumenttien aikaa on nyt eletty jo 20 vuotta Kiinassa.
Iranilainen elokuva esittäytyy Tampereella kahdessa Naisten Iran -näytöksessä. Kaikissa elokuvissa on nähtävissä syrjityn iranilaisen naisen katse.
Iranilaisnäytösten elokuvat ovat puhuttelevia ja ajankohtaisia. Varsinkin fiktiot on kuvattu ja tarinat niissä kerrottu siten, että lopullinen tulkinta jää katsojalle. Ensimmäinen näytös sisältää dokumentteja ja toisessa fiktio on pääroolissa.
Tampereelle tuleva ohjaaja Mona Rafatzadeh sanoo esittelyssään, että Iranin naisten on noustava Iranin ”ikivanhan, dominoivan maskuliinisen katseen vuoksi, joka pitää naisia luomisvoiman esikaupunkien asukkaina”.
Radikaali Harun Farocki Saksasta
Elokuvajuhlilla esitetään mielenkiintoinen neliosainen retrospektiivi Tšekkoslovakiassa 1944 syntyneeltä taidokkaalta elokuvantekijältä Harun Farockilta, joka on nykyään Saksan kansalainen. Radikaali dokumentaristi Farocki ei ole koskaan peitellyt elokuviensa poliittista sisältöä.
Farockin useissa teoksissa sodalla on ylivertaisen länsimaisen teknologian lisäksi ihmisen haavoittuvaisuuden kasvot. Farocki asettaa mekaaniset ja inhimilliset perspektiivit vastakkain.
Ensimmäinen Farockin töitä esittelevä näytös alkaa Vietnamin sotaan viittaavalla filmillä Tuli jota ei voi sammuttaa (1969). Sen viesti on, että napalmia vastaan on taisteltava siellä, missä sitä tuotetaan, tehtaissa. Kolmas näytös sisältää puolitoistatuntisen dokumentin Maailman kuvat ja sodan leima (1988).
Kahden muun Farocki-näytöksen teemat eivät ole yhtä sotaisia. Kakkoskoosteen Näytös (1996) kertoo kokonaisuuden teeman: bisnes on mielikuvitussirkusta. Tunninmittaisessa Työhakemuksessa (1997) on kysymys persoonan brändäyksestä, kun työttömät laativat työhakemuksia. Minän markkinointia opettelevat niin työttömät, vastavalmistuneet kuin keskitason johtajatkin työnhaun valmennuksessa.
Neljännen näytöksen kahta elokuvaa yhdistää työnteko, omalaatuisella tavalla. Kuva (1983) esittää alastoman naisen ruumiin aurinkona, jonka ympärillä kaikki pyörii: kulttuuri, bisnes, elämä. Elokuva alkaa keskiaukeamatytön kuvauksista Playboy-lehden studiolla kahdeksankymmentäluvun alussa.
Kullakin omat räävittömät suosikkinsa
Eräs vakavaksi tietämäni elokuvahullu tuttuni sanoi, että kullakin on omat räävittömät suosikkinsa, kun kerroin, mitä itse aion Tampereen juhlilla katsoa.
Suosikkejani taiteellisimmasta päästä ovat ruotsalaisen Jonas Odellin (s. 1962) railakkaat ja hengästyttävät animaatiot. Hänen elokuviaan voi luonnehtia otsikolla ”Seksiä ja valheita Odellin tapaan”.
Samaan puhuttelevaan taiteelliseen sarjaani kuuluu Odellin tavoin Tampereelle tulevan englantilaisen Paul Bushin hämmentävät dokumentin, fiktion ja animaation rajapyykkejä siirtelevät elokuvat, joista nähdään kaksi koostetta.
Vakavikon mielestä räävittömyyden puolelle menevät suosikkisarjani Cine Morte ja suden suuhun joutuvat Punahilkat. Kaksinäytöksinen Cine Morte säikäyttelee kauhukuvillaan Suomesta Uuteen-Seelantiin, painajaismaisia eteläamerikkalaisia latinotunnelmia unohtamatta.
Punahilkka on yksi maailman tunnetuimpia satuja. Sen tarinan sanotaan symboloivan viattomuutta uhkaavia vaaroja, seksuaalisuutta ja aikuistumista. Punahilkat-näytös esittää valikoiman uusia tulkintoja Punahilkan ja suden kohtaamisesta.
Tampereen 41. elokuvajuhlat 9.-13. maaliskuuta. Ohjelma: www.tamperefilmfestival.fi
uutiskirje 
