Jos nuoret saisivat päättää, maan asioista päättäisivät miehet

Kokoomus ja vihreät kärjessä nuorten varjovaaleissa

Varjovaalit keräsivät uurnille yhteensä 28 200 alle 18-vuotiasta nuorta.

Nuorten valitseman varjoeduskunnan suurimmiksi ryhmiksi nousivat kokoomus (38 paikkaa) ja vihreät (36 paikkaa). Keskusta meni kuitenkin kannatusprosenteissa vihreiden ohi.

Tietoisuus vasemmisto-oikeisto -jaosta on on nuorten keskuudessa heikompi kuin valtaväestön.

Koko maan ääniharava oli Timo Soini (ps) Uudenmaan vaalipiiristä. Perussuomalaiset sai 13,1 prosenttia äänistä ja 28 kansanedustajapaikkaa. Satakunnassa ja Kymessä se oli suosituin puolue.

Vasemmistoliiton kannatus oli koko maassa 7,1 prosenttia, mikä riitti 12 paikkaan. Saman verran paikkoja 5,5 prosentin kannatuksellaan sai piraattipuolue.

Nuorisovaaleissa valitun varjoeduskunnan keski-ikä on 38,6 vuotta eli huomattavasti nuorempi kuin nykyisen eduskunnan 51 vuotta. Nuorten valitsemaan eduskuntaan nousi peräti 69 alle 30-vuotiasta edustajaa.

Lisää naisia vallan kahvaan halajavalle nuorten vaalien tulos on tyrmäävä pettymys: varjoeduskuntaan valittiin vain 59 naista.

Nuorten varjovaalit järjestettiin nyt kahdeksannen kerran. Nuoret äänestivät lähes kolmessasadassa koulussa ympäri Suomen, ja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry kokosi tulokset yhteen sekä vaalipiireittäin että valtakunnallisesti.

Maahanmuuttajia varjoeduskuntaan

Suurimpia eroja aiempien eduskuntavaalien tuloksiin ja tämän hetkisiin mielipidemittauksiin on piraattipuolueen suosion lisäksi demareiden kehno kannatus (9,6 prosenttia).

Persujen huiman nousun rinnalla nuorten vaalissa nousivat myös maahanmuuttajataustaiset ehdokkaat.

Esimerkkinä vaikkapa Hämeen vaalipiirin ykkönen vasemmistoliiton Sylvain Kipre, jonka kaula kakkoseen (kokoomuksen Wilson Kirwa) on lähes sata ääntä.

Helsingissä varjovaalien toinen ja kolmas läpimenijä, Nasima Razmyar ja Fatharbe Hetemaj, ovat vuoden pakolaisnaisia vuosimalleja 2009 ja 2010.

– Varjovaalien tuloksessa näkyy myös se, ketkä ovat käyneet ahkerasti koulujen vaalipaneeleissa, arvelee YK-nuorisodelegaatti Alina Böling.

Nuoret äänestävät ennakkoluulottomammin eduskunnan ulkopuolisiakin ryhmiä, eivätkä toisaalta sitoudu puolueisiin vanhemman väestön tavoin.

– Tietoisuus vasemmisto-oikeisto -jaosta on on nuorten keskuudessa heikompi kuin valtaväestön, sanoo politiikan tutkija Lauri Rapeli.

– Tämä saattaa jo nimen perusteella karsia vasemmistoliiton suosiota.

Politiikkaa kouluihin

Varjovaalit olivat osa Nuorisovaalit 2011 -hanketta, jonka tavoitteena on tuoda politiikkaa lähemmäksi nuoria ja heidän arkeaan.

– Politiikkaa pitää puhua kouluissa, vaati varjovaalien tulosta kommentoinut Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen.

– Kun koulujen demokratiakasvatus on heikkoa, eikä kodeissa puhuta politiikkaa, on median esiin nostamilla asioilla suuri merkitys.

Mannisen mukaan myös lukioiden ja ammattikoulujen välillä on suuri ero yhteiskunnallisten aineiden opetuksessa.

– Valmiuksien antaminen äänestyspäätöksen tekemiseen ei ole tasa-arvoista.

Varjovaalien tulokset: www.valtikka.fi/nuorisovaalit-2011/varjovaalien-tulokset