Syksyllä 2010 käytiin Kansan Uutisten sivuilla keskustelua sosialistisen liikkeen perimmäisistä nykytavoitteista. Luettelin silloin seuraavat asiat: demokratia, palkansaajien etujen puolustaminen, tasainen tulonjako, kaikille hyvät palvelut ja ympäristö. Tähän voitaisiin kyllä lisätä muitakin hyviä asioita, mutta yritän nyt keskittyä olennaiseen. Edustuksellisen ja taloudellisen demokratian maksimoiminen oli alkuperäisessä marxismissa ydinkysymys.
Viimeinen mainittu kysymys erottaa vasemmiston oikeistosta aika tärkeällä tavalla. Tämä kysymys voi tuoda vasemmistolle laajoja kannattajajoukkoja samalla tavalla kuin marxismin alkuaikoina. Jos tätä asiaa hoidetaan väärin, tuhotaan vasemmiston olemassaoloedellytyksiä. Asialla ei kuitenkaan tehdä lyhytnäköisiä vaalikampanjoita, vaan sillä annetaan pohjaa vahvalle liikkeelle.
Yleensä sosialistinen vasemmisto haluaa tänään pitää ainakin ydinalat valtion omistuksen ja kontrollin alaisina. Muun muassa porvarillisen taloustieteilijän John Maynard Keynesin oppien mukaan on myöskin tärkeää, että valtiolla ja julkisella sektorilla on riittävän vahva taloudellinen pohja, että pystytään tehokkaasti säätämään suhdanteita. Enää ei vaadita tuotantoyritysten siirtämistä työläisten omistukseen mutta toki kyllä yritysdemokratian maksimoimista.
Kaikkein tärkein taistelukenttä tänä päivänä on oikeiden olosuhteiden luominen julkisten palvelujen tuottamiselle ja ihmisten vaikuttamiselle. Uusliberalismi yrittää näitä olosuhteita vähentää edistääkseen yksityistämisiä ja julkisten palvelujen alasajoa.
Paras-hankkeen puitteissa ympäri Suomea tehdyistä lukuisista selvityksistä käy selvästi ilmi kuinka keskittämisen ja kuntaliitosten kautta yritetään yksityistää palveluja ja edistää palveluseteleiden käyttöönottoa. Poliittisesti tämä tapahtuu monesti hirveän paikalliskansallismielisen kampanjan kautta. Pahin esimerkki tähän saakka mitä minä olen nähnyt on, kun Pohjalainen ensimmäisellä sivulla otsikoi ”Kansalaiset, käykää päälle” ja tarkoitti kuntaliitosten vastustajia. Työssäkäyntialueiden kokoaminen yhteen kuntaan edistäisi näitä uusliberalistisiä pyrkimyksiä, muttei säästä yhtään mitään, vähentää vain palveluja reuna-alueilla. Vaasan yliopiston tutkimuksen mukaan eniten kuntaliitoksista kärsii pienempi kunta, joka liittyy suurempaan.
Demokratia takaa parhaimmin tasaisen tulonjaon ja julkiset oikeudenmukaiset palvelut. Demokratian on ohjattava palveluja eikä kapitalistisia kilpailumekanismeja. Jos demokratia ajetaan alas, saadaan uusliberalistinen superkapitalismi. Mikäli vasemmisto kannattaa tällaista, vasemmistolaisuus katoaa. Jos Vasemmistoliitto on mukana hallituksessa, joka pakottaa kuntia yhteen, perussuomalaiset tekevät uuden” jytkyn” seuraavissa vaaleissa.
Kuntia ei tarvitse hävittää kuntayhtymien sairaanhoitopiirien takia. Jos halutaan demokratisoida kuntayhtymiä voidaan toteuttaa demokraattisen väliportaan hallinnon omalla verotusoikeudella, muttei Kainuun mallin mukaan vaan niin, että mahdollisimman paljon jää kuntiin.
Jos näille asioille nauretaan, nauretaan puolueen kuolemiselle. Eläkööt kansanvalta ja julkiset palvelut.
lehti 