Sairaan onnellinen (Sykt Lykkelig, Norja 2010). Ohjaus: Anne Sewitsky. Käsikirjoitus: Ragnhild Tronvoll, Mette M. Bölstad. Kuvaus: Anna Myking. Musiikki: Stein Berge Svendsen. Pääosissa: Agnes Kittelsen, Joachim Rafaelsen, Maibritt Saerens, Henrik Rafaelsen.
Parisuhteet rakoilevat, homo tekee vika-arvion raottaessaan kaappinsa ovea ja pikkuväki imee netistä vaikutteita: niiden innoittamina musta adoptiopoika ja isäntäperheen vaalea viikinkipoika leikkivät yläkerrassa siirtomaa-aikojen hengessä isäntä ja orja -leikkejä.
Hienovaraisen komediallisilla aineksilla ladatussa perhe- ja rakkausdraamassa pinnan alla kytee.
Sairaan onnellinen on nappiin osuva nimi naispäähenkilö Kajan hahmon kautta.
Kaja on vähän alle nelikymppinen opettaja, äiti ja laiminlyöty aviovaimo.
Kajan roolissa on poikkeuksellista läsnäoloa säteilevä Agnes Kittelsen. Hän tavoittaa kerrassaan ihastuttavasti Kajan lapsenomaisen uteliaisuuden ja voimakkaan aistillisuuden kaipuun.
Antiikin draamoista tuttu kuoro lauluineen piristää mukavasti kerrontaa.
Kahden perheen ystävyydestä ja jännitteistä muotoutuu tilintekojen siivittämänä viihdyttävä ihmissuhdekaruselli, joka lopussa saa turhan ohjelmallisia ja maailmoja syleileviä piirteitä.
Melkeinpä imelä veto on mukaan leikattu episodi, jossa Barack Obama vastaanottaa vuoden 2009 Nobelin rauhanpalkinnon.
Tarinasta löytyisi eväät tyylikkäämpäänkin päätökseen, kun syrjäseudun maa hohtaa valkoisena, eletään joulun odotuksen aikaa ja parisuhteet sekä hetero- ja homoakselit aletaan saada oikeille raiteilleen – ja hirvipaisti maistuu kaikille.
Joka tapauksessa aivan toista luokkaa oleva kuvaus aviohyörinöistä kuin niinikään tänään ensi-iltansa saava patakorni ”republikaaninen” amerikkalaiskomedia Hölmö hullu rakkaus.
Sairaan onnellinen voitti Sundancen filmifestivaalien draamapalkinnon ja on Norjan Oscar-ehdokas.