KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Julkkisjuoruilla miljonääriksi

Tuula-Liina Varis
9.10.2011 9.29
Fediverse-instanssi:

Suomen Kirjailijaliitto julkisti äskettäin Turun yliopistossa teettämänsä tutkimuksen suomalaisten kirjailijoiden vuoden 2010 tuloista. Tutkimuksen tulokset ovat tyrmistyttävät. Suomalaisen kirjailijan mediaanitulo kaunokirjallisesta työstä on 2 000 euroa vuodessa. Se oli 2 000 euroa vuodessa myös vuonna 2005, jota edellinen Kirjailijaliiton teettämä tulotutkimus koski.

Kirjailijan taloudellinen asema on monin tavoin huonontunut, sillä myös apurahamahdollisuudet heikkenevät sitä mukaa, kun alalle tulee lisää väkeä. Ja sitähän tulee. Kirjanimikemäärä paisuu vuosi vuodelta, ja vaikka Suomen Kirjailijaliiton jäsenkriteerit ovat tunnetusti tiukat, liiton jäsenistö lisääntyy usealla kymmenellä joka vuosi. Apurahahakemuspinot ovat yhä korkeampia, mutta apurahapotit eivät kasva.

Hyvin harva kirjailija pystyy elämään kaunokirjallisella työllään. Rikastuneet voi laskea sormin, eikä hyvin toimeentulevia ole muutamaa kymmentä enempää. Kirjailijat ovatkin varsinaisia silpputyöläisiä, esiintyvät, tekevät lehtityötä, opettavat, vetävät kursseja ja kirjoittajapiirejä. Vaikka näistäkin töistä saadut tulot lisättäisiin kirjallisuudesta saatuun tuloon, vuositulon mediaani nousee vain hieman yli 3 000 euron.

Vaatimattomasti alakanttiin laskien Iltiksen juorutoimittaja on 40 vuoden uransa aikana saanut palkkaa nykyrahassa noin 3 500 euroa kuukaudessa. Koko uransa aikana hän on ansainnut jopa 1,68 miljoonaa!

Sillä ei elä. On saatava apurahoja, ja niitä saakin jopa 70 prosenttia kirjailijakunnasta. Mutta apurahatkin ovat pieniä, pienimmät parin tonnin luokkaa, mediaani on 8 500 euroa. Koska sitä vähentää pakollinen eläkemaksu, kokonaistulon mediaani jää silpputöineen ja apurahoineenkin alle 10 000 euron vuodessa.

Jos pahaa tahtoa riittää, näinkin köyhillä eväillä voidaan mediassa tehdä pienituloisista kirjailijoista hyvinvoipia ja paremmin ansaitsevista kirjailijoista miljonäärejä. Tämä on todistettu äskettäin ainakin Ilta-Sanomissa ja Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä. Myös Helsingin Sanomien kulttuurisivuilta on saatu useammin kuin kerran lukea itsevarmoja näkemyksiä siitä, miten päin peetä apurahat jaetaan ja miten niitä pitäisi jakaa. Tähän ohjeistukseen toimittajat tuntevat olevansa täysin päteviä ihan mutu-pohjalta, vaikka kukaan heistä ei koskaan ole nähnyt sitä hakemuspinkkaa, josta apurahan saajat valikoituvat, saati mitenkään perehtynyt niihin hakemuksiin, joiden perusteella päätökset tehdään.

Julkiset apurahoitettujen listat riittävät, ja kun niiden summia laskee riittävän monilta vuosilta yhteen, kyllä siitä muhkeita potteja kertyy. Niin kuin koko uran ajalta laskettuja tulojakin.

Samana päivänä, kun Suomen Kirjailijaliitto julkisti tulotutkimuksensa, Ilta-Sanomat tapetoi aukeaman ihmettelemällä, millaisia miljonäärejä kirjailijat oikein ovat. Laila Hirvisaari: jopa 14 miljoonaa! Leena Lehtolainen: jopa 4,5 miljoonaa! Jari Tervo: jopa 1,8 miljoonaa! Anna-Leena Härkönen: jopa 1,71 miljoonaa!

Tarkemmin lukiessa kävi ilmi, että tulot oli laskettu arviokaupalla koko uran ajalta ”suuntaa antavasti”. Tätä mutkatonta laskutapaa voisi soveltaa laajemminkin, vaikkapa Ilta-Sanomien toimittajiin. Vaatimattomasti alakanttiin laskien Iltiksen juorutoimittaja on 40 vuoden uransa aikana saanut palkkaa nykyrahassa noin 3 500 euroa kuukaudessa. Koko uransa aikana hän on ansainnut jopa 1,68 miljoonaa!

Ehkä piankin luemme Iltiksestä otsikon: JULKKISJUORUILLA MILJONÄÄRIKSI!

Oma kirjoittajan urani on kestänyt 46 vuotta. Vaikka olen ollut pienipalkkainen työväenlehden toimittaja, heikosti ansaitseva freelansseri ja vain kohtuullisesti myyvä kirjailija, olen minäkin Iltiksen laskutavalla vuosien saatossa yltänyt miljonäärien joukkoon.

Samanlaisella mutkattomuudella, kirjastokorvausten ja lainauskorvausten periaatteet sekoittaen laski Ilkka Karisto Kuukausiliitteen jutussa kirjastoapurahoja yhteen, joidenkin kirjailijoiden kohdalla kirjastoapurahajärjestelmän luomisesta eli vuodesta 1964 asti.

Toisin kuin Kuukausiliitteen jutussa väitetään, kirjastoapurahajärjestelmää ei luotu korvaukseksi siitä, että kirjailijoiden teoksia LAINATAAN ilmaiseksi kirjastoista vaan siksi, että ne ovat LAINATTAVISSA. Siksi ei apurahan myöntämistä perustella lainausmäärillä. Sitä varten meille on vihdoinkin EU:n pakottamana luotu lainauskorvausjärjestelmä. Sen kautta maksetaan lainaus- ja kirjakohtaista korvausta, joka on kirjailijalle verotettavaa tuloa eli luokiteltava tuloksi kaunokirjallisesta työstä.

Kirjastoapuraha taas on vertaisarviointiin perustuva harkinnanvarainen apuraha, joka osaltaan kompensoi sitä niukkuutta, mitä valtion kirjallisuustoimikunta työskentely- ja kohdeapurahoina jakaa. Esimerkiksi työskentelyapurahojen jaossa jää joka vuosi noin 80 prosenttia hakijoista ilman, joten on selvää, että muitakin järjestelmiä tarvitaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kaikissa pohjoismaissa on lainauskorvausjärjestelmän rinnalla myös harkinnanvarainen järjestelmä. Erona vain se, että Suomi laahaa aivan traagisesti muista pohjoismaista jäljessä niin apurahoituksessa kuin lainauskorvauksissakin. Ja kaikessa taiteilijatuessa.

Kuukausiliitteen jutussa annetaan ymmärtää, että laiskat kirjailijat nostavat muhkeita kirjastoapurahoja, vaikka eivät edes julkaise mitään. Kirjailijaliiton tulotutkimus kumoaa tällaisen ”valtion elätti” -teorian täysin. Sen mukaan kirjailijat ovat päinvastoin hyvin ahkeria, julkaisevat teoksen noin joka toinen vuosi. Iästä riippumatta. Taiteellisista ammateista ei juuri eläköidytä. Ja eläkekin on harvinainen kuin lottovoitto.

Kuukausiliitteen juttu on virheellinen, vääristelevä, pahantahtoinen, kirjailijoita loukkaava, sivistymätön ja kulttuurivihamielinen. Näitä sanoja käytti entinen kulttuuriministeri, kirjailija Claes Andersson puhuessaan viime sunnuntaina WSOY:n kirjailijaillallisilla WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon saajien puolesta.

Joka sanaan voin yhtyä.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset