Ammattiliitto JHL vaatii, että eduskunta pysäyttää puolustusministeriön budjetin käsittelyn, kunnes armeijan ruokahuollon työntekijöitä uhkaava palkka-ale saadaan estetyksi. Työntekijöiden työehdot tulee turvata talokohtaisella työehtosopimuksella.
Puolustusvoimien ruokahuolto yhtiöitetään. Yhtiöittämisestä on tulossa oma lakinsa, mutta palkkojen alentaminen on jo uitettu sisään budjettiesitykseen. Budjettilait annettiin eduskunnalle lokakuun alussa, ja niistä äänestetään joulukuussa. Jos eduskunta hyväksyy puolustusministeriön budjetin hallituksen esittämässä muodossa, ruokahuollon työntekijät menettävät jopa satoja euroja huonompien palkkojen ja työsuhteen ehtojen vuoksi.
Uusi valtionyhtiö Leijona-ateriat Oy aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Puolustusministeriö on päättänyt, että yhtiö järjestäytyy työnantajaliitto Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRaan, jonka kanssa se voi tehdä halvemman työehtosopimuksen. JHL:n mielestä yhtiön tulisi tehdä talokohtainen työehtosopimus Palvelualojen työnantajat PALTA:n ja perustettavan yhtiön kanssa.
Ruokahuollon työntekijät ansaitsevat nyt 1 800 – 2 000 euroa kuukaudessa tehtävästä riippuen. MaRan sopimuksessa kuukausiansiot pienenisivät 200 – 400 euroa. Tällainen palkka-ale ja yksipuolinen työehtojen heikentäminen ovat vastoin hallitusohjelman lupauksia arvostavasta henkilöstöpolitiikasta ja toimivasta yhteistyöstä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Samoin se on vastoin hallituksen lupausta jatkaa samapalkkaisuusohjelmaa, jonka tarkoitus on kaventaa miesten ja naisten palkkaeroja. Alentamalla naisten palkkoja tavoite vain karkaa kauemmaksi.
JHL toivoo, että valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) ja puolustusministeri Stefan Wallin (rkp) kiinnostuisivat ruokahuollon työntekijöiden kohtelusta. Ministerien panosta tarvitaan, jotta hallitusohjelman henkilöstöpoliittiset tavoitteet toteutuisivat myös yhtiöittämisissä.
Puolustusvoimien ruokahuollossa 25 varuskunnassa työskentelee 580 ammattilaista, joista noin puolet on JHL:n jäseniä.
lehti 