Ajatus erityisestä solidaarisuusverosta rikkaille muhii kolmen hallituspuolueen eduskuntaryhmässä. Vero olisi väliaikainen ja sen tuotto käytettäisiin palvelujen rahoittamiseen.
Solidaarisuusverolle löytyy kannatusta ainakin vasemmistoliiton, sosialidemokraattien ja vihreiden eduskuntaryhmissä.
Hallitus on jo valmistellut ensi vuotta koskevat verolait eduskunnan käsittelyyn. Solidaarisuusvero voi ajankohtaistua, kun hallitus ensi keväänä tarkastelee verotusta, säästöjä ja muita toimia valtiontalouden tasapainottamiseksi. Tarkastelu tapahtuu budjettikehyksien yhteydessä.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie nosti hyvätuloisilta perittävän solidaarisuusveron esille valtion ensi vuoden budjetin lähetekeskustelussa.
Veroa pitäisi Lapintien mukaan harkita, jos talouskehitys osoittautuu odotettua heikommaksi ja hallitus joutuu arvioimaan uusiksi verotusta ja leikkauksia.
Lapintien mukaan solidaarisuusveroa tulisi kantaa sekä pääoma- että ansiotulosta. Vero olisi väliaikainen ja tuotolla rahoitettaisiin palveluja ja pienennettäisiin velanottoa.
Lapintie ei täsmentänyt, mihin hyvätuloisen raja pitäisi vetää ja minkä verran verolla olisi tarkoitus valtion kassaan kerätä.
Kannatusta löytyy
Lapintie ei ole ajatuksineen yksin. Myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman on ilmoittanut kannattavansa solidaarisuusveroa kovatuloisille. Backman veti SDP:n verolinjauksia valmistellutta verotyöryhmää.
Hallituspuolueista myös vihreiltä löytyy samansuuntaista ajattelua. Solidaarisuusveron puolesta on puhunut ja kirjoittanut erityisesti kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto. Veron tuotolla voitaisiin hänen mielestään rahoittaa peruspalveluja.
Mallia kriisimaista
Myös rahoituskriisin runteleman Euroopan maissa on päädytty vastaavantyyppisiin ratkaisuihin. Hankkeita on vireillä tai toteutettu Kreikassa, Portugalissa, Espanjassa ja Ranskassa. Sen sijaan Italiassa Silvio Berlusconin hallitus noukki pääministerin vastustaman rikkaiden veron pois jo valmiista säästöpaketista.
Kreikka päätti viime viikolla jatkaa vuodeksi kaavailtua solidaarisuusveroa myös ensi vuonna. Kreikassa solidaarisuusvero ei koske vain rikkaita, joskin heitä verotetaan solidaarisuuden nimissä raskaammin kuin pienituloisia.
Miljardöörikin kannattaa
Rikkaiden verottaminen on esillä myös Yhdysvalloissa. Presidentti Barrack Obama on kaavaillut erityisveroa yli miljoona dollaria vuodessa tienaaville.
Poliittisten ryhmien tasapainotilanne tekee hankalaksi veron läpimenon Yhdysvaltain kongressissa.
Merkittävä rikkaiden verotuksen kiristämisen puolestapuhuja on maailman kolmanneksi rikkaimmaksi mieheksi rankattu sijoittaja Warren Buffet. Hän huomasi maksavansa veroa pienemmän prosentin mukaan kuin sihteerinsä ja muut sijoitustoimiston palkolliset.
Miljardööri laski maksaneensa veroja vain 17,4 prosenttia tuloistaan.