Arto Salminen kirjoitti kuusi loistavaa yhteiskunnallista romaania ilman, että juuri kukaan luki niitä. Kritiikeissä Salmista kehuttiin, mutta luonnehdinnat kirjojen inhorealismista viimeistään karkottivat lukijat. Romaanien huumoria ei huomattu.
Varaston oli määrä nostaa marginaalien mies suurempaan julkisuuteen. Romaanin näyttämösovitus sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa joulukuussa 2005. Salminen ei ollut itse muokkaamaansa sovitusta katsomassa, sillä hän yllättäen kuoli kuukautta aiemmin vain 46-vuotiaana.
Perjantaina Varasto koki kolmannen tulemisensa. Arto Salmisen koulutoveri Taru Mäkelä on ohjannut siitä hersyvän duunarikomedian Hollywoodin kulta-ajan teräväkielisten scewball-elokuvien hengessä. Lajiin kuuluvat rankkakin ruttaaminen, huikeat naishahmot ja terävä huumori.
– Varaston kovaksikeitetyssä sanailussa ja arjen reaalipolitiikassa on jotain hyvin läheistä tälle perinteelle. Lisäksi siinä on vahva, sanavalmis ja käsittämättömän ovela naisrooli, hän sanoo 1930-luvulla parasta aikaansa eläneeseen komediatyyppiin viitaten.
Taru Mäkelä ja Arto Salminen olivat samaan aikaan Töölön yhteiskoulun rinnakkaisluokilla.
– Emme me mitään bestiksiä olleet, mutta saman kulman skidejä.
Mäkelä muistaa Salmisen olleen verbaalivirtuoosi jo koulussa.
– Oli aivan hillitöntä, miten hän pystyi räppäämään. Muistan lukiovuosien teinibileitä, joissa illan dramaturgia muodostui sellaiseksi, että kaikki olivat keittiössä kuuntelemassa, miten Arto räppää. Hän pystyi tuottamaan aiheita loputtomasti.
Varasto valikoitui Salmisen romaaneista elokuvan aiheeksi, koska Mäkelän mukaan se on tuotannollisesti helposti hallittava kokonaisuus.
– Kaikki Salmisen romaanit ovat hienoja, mutta tässä on kosketuskohtia ihan kaikkiin ihmisiin. Varasto on kehitystarina siitä, miten tullaan aikuiseksi, Mäkelä luonnehtii.
Uhmaiässä löytyvät oman kehon rajat ja murrosiässä kehittyy psyyke.
– Minun käsitykseni mukaan ihmisen kolmas kehitysmahdollisuus on silloin, kun hänelle tulee vanhemmuuden vastuu. Se on kasvun paikka sekä miehelle että naiselle. Varasto on minusta nimenomaan kasvukertomus.
Tällaisia puolia ei Salmisen romaaneista löydetty. Hän koki inhorealismista puhumisen työnsä mitätöimiseksi.
Laajemmin Varastosta kerrottiin perjantaina 30.12. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Arto Salmisen haastattelu vuodelta 2005 julkaistaan verkkolehdessä sunnuntaina.