Anne Huotari käsittelee Vasemmistonuorten Massit massoille -perustulokampanjaa kolumnissaan Aktiivinen perustulo (Viikkolehti 23.3.).
Kolumnin lopussa Huotari kirjoittaa solidaarisuuden näyttävän olevan vanhanaikaista. ”Meitä epäitsekkään sukupolven keski-ikäisiä vasemmistolaisia syyllistetään taantuneiksi altruisteiksi, mutta maksumiehiksi ja -naisiksi kyllä kelpaamme sekä suurille ikäluokille että nuorten vapaustoiveille”.
Ensinnäkin haluamme Vasemmistonuorten puolesta todeta, että järjestö ei missään vaiheessa eikä missään yhteydessä ole syyllistynyt Huotarin mainitsemaan syyllistämiseen. Toiseksi, vaikka Vasemmistonuoret on itsenäinen poliittinen kansalais- ja nuorisojärjestö, emme analysoi yhteiskuntaa ainoastaan ”nuorten näkökulmasta”. Meitä ei kiinnosta muiden poliittisten nuorisojärjestöjen tapaan sukupolvien ja ikäluokkien välisten vastakkainasetteluiden rakentaminen, vaan työn ja pääoman välisen ristiriidan esiintuominen ja politiikan rakentaminen sen pohjalta.
Nykyiseen sosiaaliturvaan sisältyvä kontrolli ei ole ihmisiä tukeva.
Kun kampanjoimme parempien työehtojen puolesta, haluamme niitä kaikille emmekä vain nuorille (joilla muuten sattuvat olemaan heikoimmat työehdot, pienimmät palkat ja lyhyimmät lomat). Kun vaadimme eläkejärjestelmän kehittämistä, haluamme parantaa kaikkien työssä jaksamista ja eläkemaksujen maksattamista työnantajilla eikä työntekijöillä. Kun kampanjoimme perustulon puolesta, emme kampanjoi pelkästään nuorille maksettavan rahan puolesta vaan sellaisen yhteiskunnallisen uudistuksen puolesta, joka koskisi kaikkia ihmisiä.
Valitettavasti Vasemmistonuorilla ei ole ollut taloudellisia tai ajallisia resursseja kehittää omaa perustulomallia tutkijoiden ja mikrosimulaatioiden avulla. Olemme Huotarin kanssa samaa mieltä siitä, että se on tarpeellinen seuraava askel. Kampanjassamme olemme keskittyneet toistaiseksi nostamaan esille juuri niitä periaatteita ja lähtökohtia, jotka Huotarikin mainitsee kirjoituksessaan.
Perustulon vastikkeettomuuden perustelu lähtee siitä, että nykyiseen sosiaaliturvaan sisältyvä kontrolli ei ole ihmisiä tukeva, vaan ihmisiä nöyryyttävä ja alentava. Nykyisen vastikkeellisen tukiviidakon monimutkaisuuden takia huomattava määrä esimerkiksi toimeentulotukeen oikeutetuista ei hae heille kuuluvaa tukea. Kelan opintoasiain päällikköä, Ilpo Lahtista, lainataksemme: ”Perustulo on ainoa tapa, jolla modernit yhteiskunnat voivat ehkäistä köyhyyttä loukkaamatta samalla suuresti arvostamiaan perusarvoja vapaudesta ja yrittäjyydestä.”
Perustulon pitää taata elämiseen riittävän toimeentulo, koska se antaisi enemmän valinnanvapautta päättää, mihin aikansa käyttää. Siksi perustulo vahvistaisi myös työntekijöiden neuvotteluasemaa. Massit massoille -kampanjan yhtenä keskeisenä kärkenä on ollut niin pätkätyöläisten kuin matalapalkka-alojen työntekijöidenkin toimeentulon ja arjen parantaminen.
Kuten Vasemmistoliittokin, olemme lähteneet siitä että perustulon rahoittamiseksi tarvitaan tuntuvia tulonsiirtoja. Vasemmistonuoret on myös tuonut esiin ympäristöverojen, transaktioverojen ja funktionaalisen rahoituksen mahdollisuuksia.
Perustulon idea on meidän nähdäksemme kaikkien ihmisten toimeentulon parantaminen, itsemääräämisoikeuden ja neuvotteluaseman kohentaminen sekä tuloerojen kaventaminen. Tämän jos jonkin luulisi olevan solidaarista.
uutiskirje 
