KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Herra Rahkosen leivonen

Pirjo Hämäläinen
14.4.2012 18.16
Fediverse-instanssi:

Rehtori Einari Merikallio julkaisi vuonna 1922 tutkimuksen suomalaisista linnunnimistä. Suurimman osan aineistosta hän keräsi Riihimäen vankileiriltä, punaisilta vangeilta ja valkoisilta vartijoilta.

Menetelmä tuntuu erikoiselta. Riihimäellä vanki toisensa jälkeen nääntyi nälkään tai kuoli suolistotauteihin, sillä ruokamäärät oli arvioitu täysin väärin. Kaiken löyhkän, lian ja kurjuuden keskellä touhukas ornitologi kyseli sitten lintuperinnettä.

Mistähän se pääskysen nimi tulee, tulisiko somasta viserryksestä, Merikallio johdatteli. Sitä en tiedä, punikki murahti, mutta meillä päin pääskynen laulaa: ”V-tuttaa, v-tuttaa, sitlit sitlit, voi p-rrrrkeleee.”

ILMOITUS
ILMOITUS
Miks leivo lennät Suomehen sä varhain kevähällä, et viihdy, lintu riemuinen, sä maalla lämpimällä?

Merikalliolla oli nimistöön paljon korjausehdotuksia. Leppälinnusta piti tehdä leppäkerttu, tiaisesta tianen, sotkasta narsku, sepelkyyhkysestä toukomettinen ja peltopyystä turkinpyy.

Uusi keksintö turkinpyy ei ollut, sillä se mainitaan jo Zachris Topeliuksen näytelmässä Pudonnut kenkä, jossa ”akka, joka vaihtaa, huijaa, tyhjää ostaa, hyvää myy, juoksee, kiusaa, puhuu, puijaa, räpättää kuin turkinpyy”.

Kolkosta tuonenkurjesta Merikallio halusi ehdottomasti eroon. Profeetta Sefanjan kirjan suomennoksessa autiomaata asuttavat ruovonpäristäjät ja tarhapöllöt (1776), pelikaanit ja tuonenkurjet (1938) tai siilit ja huuhkajat (1992).

Suomentajien tulkinta viittaisi pöllöjen heimoon, mutta kansan käsityksissä kattohaikara oli valkea tuonenkurki ja mustahaikara musta tuonenkurki. Ornitologien typerässä slangissa neekerilastentuoja ei ole linnunnimistä suinkaan mauttomin.

Leivonen tarkoitti monin paikoin punatulkkua, taviokuurnaa, jopa tilheä, vankileirin väki valisti Merikalliota, joten lintukirjoissa riitti pelkkä kiuru.

Kiurun ja leivosen suhde on hämärä. Väitetään, että kiuru on itäinen ja leivonen läntinen nimi, mutta teoria ei kestä lähempää tarkastelua. Oulussa kasvanut V. A. Koskenniemi riimitteli aamun kiurusta, joka kirkkaudessa soittaa, ja toivotti armahan aamuhun kevätkiuruja, purppuroita. Toisaalta hänellä on myös runo pudonneesta leivosesta.

Talonpoika Kustaa Paturi, jonka syntymästä on nyt kulunut kaksisataa vuotta, julkaisi vuonna 1842 runokokoelman Huwi-Lauluja Hämehestä. Ajankohta on käsittämättömän varhainen, sillä suomen kielellä olivat runoilleet vain akateemiset miehet Jaakko Juteini ja Carl Axel Gottlund.

Huwi-Lauluissa kirwiäiselle omistettu runo alkaa näin: ”Ilon ääni ihanainen intohoni ilmestyi, kun tuo lintu laulawainen laaksoihimme lähestyi. Katsos, kuinka korkialla lentelee ja laulelee, lempiällä laulamalla korkehinta kiittelee.”

Kirwiäinen on tietysti kiuru eikä mikään kirvinen tai kirva. Suomessa sopivasti vieraillut Xavier Marmier käänsi runon ranskaksi ja meillä sitä alettiin laulaa Joseph Haydnin sävelmällä. Jossakin vaiheessa otsikon kiuru vaihtui leivoksi.

Kustaa Paturi katseli kirwiäistä Janakkalan pitäjän Turengin kylässä. Kun sieltä laskeudutaan vähän matkaa etelään, tullaan Kytäjälle, missä Aleksanteri Rahkonen opetti torpparien lapsille lukutaitoa ja ajatteli siinä sivussa omaa leivoaan.

Paturi ja Rahkonen muistetaan – jos muistetaan – ainoastaan leivosista. Rahkonenkaan ei ole saanut sitä kunniaa, joka Jänis istui maassa -ikivihreän suomentajalle ilman muuta kuuluisi.

”Miks leivo lennät Suomehen sä varhain kevähällä, et viihdy, lintu riemuinen, sä maalla lämpimällä? Miks äänes soreasti soi vaan Suomen taivaan alla, ja vaikka puut ne vihannoi, sä lennät korkealla?” Rahkonen kyseli Kytäjällä.

Viipurilaissyntyinen ylioppilas Rahkonen oli suomalaisuuden nouseva tähti, yksi ”vänrikeistä”, runoniekoista, jotka käänsivät Vänrikki Stoolin tarinoita.

Kytäjän kartanon isäntä Constantin Linder kiitti onneaan, kun sai yksityiskouluunsa Rahkosen kaltaisen kirjanoppineen. Kukaan suosittelijoista ei välittänyt kertoa, että opettajalla oli yleissivistyksen ohella myös vakava alkoholiongelma.

Koulu aloitti lokakuussa 1864 ja jo helmikuussa 1865 Linderin oli pakko kirjoittaa: ”Herra Rahkonen on sika.” Rahkonen oli ottanut luvatta ratsuhevosen, karauttanut Lopen Läyliäisiin ja juonut itsensä niin humalaan, että voudin piti raahata mies ja hepo kotiin.

Vahingosta Rahkonen ei viisastunut. Kohta opettaja jo luikki naapuriin, Luskalan saunaan, jossa keitettiin viinaa. Raivosta kalpea Linder löysi hänet lattialta, kahden saavin välistä, lähes tajuttomana.

Kytäjän jälkipolvet ovat otaksuneet, että ryyppyputkista huolimatta Aleksanteri Rahkosella ja kartanon rouvalla Marie Linderillä – omaa sukua Musin-Puškin – oli jonkinasteinen romanssi. Molemmat olivat hyvin nuoria: Rahkonen 23-vuotias, Marie 24-vuotias.

Marie kävi päivittäin Rahkosen opetusta kuuntelemassa ja keskusteli samalla Runebergin kääntämisestä. Muistikirjaansa Marie ranskansi Vänrikkien Veljekset-runon. Suomea hän ei ehtinyt oppia.

Rahkosen ensimmäinen runokokoelma Sääskiä I ilmestyi vuonna 1865, Marien ainut romaani En qvinna af vår tid (Aikamme nainen) vuonna 1867. Kytäjän oloissa toisen kirjailijan löytyminen oli taivaallinen ihme.

Kollega Paturi ihastelee kirwiäistä kaukaa, mutta Rahkonen esittää leivolle melkein ahdistuneita kysymyksiä. Kuinka itikoita napsiva siivekäs niihin mitään järkevää pystyisi vastaamaan?

Linnut ovat olleet luontevasti naisten metaforia, joten leivo saattaa olla pohjimmiltaan Marie, joka oli hylännyt Pietarin yläluokkaiset huvit ja hautautunut Suomen maaseudulle.

”Alahan on allin mieli uiessa vilua vettä, syvän kylmä kyyhkyläisen syyvessä kylän kekoja”, ilomantsilaisessa Miniän virressä huokaillaan. Myös Rahkonen kutsui runoissaan nuoria neitejä lintusiksi.

Kytäjälle Rahkonen ilmaantui syyspimeällä ja maaliskuun alussa hänet laitettiin maantielle. Ehtikö hän nähdä leivosia? Ei ehtinyt, sillä ilmasto oli kylmennyt ja suuret nälkävuodet olivat keväällä 1865 jo saapuneet.

Kustaa Paturi perusti tilalleen ruuanjakelupisteen ja kerjäläisten mukana kulkenut lavantauti nujersi hänet vuonna 1868. Marie Linder, Kytäjälle harhautunut pieni leivonen, ”alouette”, teki itsemurhan vuonna 1870. Aleksanteri Rahkonen kuoli vappuna 1877, ei viinakesteihin, vaan runoilijoille tyypilliseen keuhkotautiin.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnanvaltuutettu.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

Pääomatulot kasvoivat viime vuonna 13 prosenttia, palkkatulot alle 4.

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026

Yrttiaho: Ministeri Puisto sivuutti kysymyksen datakeskustalouden riskeistä – sokea usko tekoälyjätteihin vie harhaan

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset