Olen seurannut jääkiekon MM-kisojen lippu- ja lähetysoikeusfarsseja puoliksi huvittuneena, puoliksi raivoissani. En ole järin suuri jääkiekon ystävä ja tuskin olisin paikan päälle pelejä katsomaan mennyt, vaikka lippujen hinnat Suomen otteluihin olisivat olleet alusta asti halvemmat. Ymmärrän silti jääkiekkoihmisten tuskan: kotikisat pitkän tauon jälkeen, kasassa menestysvalmis joukkue ja jääkiekolla maassamme kova noste.
Omalta osaltaan jääkiekon MM-kisojen lippu- ja lähetysoikeusfarssit jatkoivat synkkää suomalaisperinnettä, jossa paikan päälle vaivautuvaan suomalaisyleisöön suhtaudutaan usein välttämättömänä pahana ja ainoastaan kulueränä.
Jääkiekon MM-kisojen ympärillä velloneet negatiiviset lieveilmiöt paljastivat jälleen suomalaisten urheilupäättäjien ylimielisen ja väheksyvän asenteen suomalaista urheilukansaa kohtaan. Koska urheilutapahtumien tuotto tulee käytännössä täysin yhteistyökumppaneilta katsojien sijaan, ei katsojia tarvitse juurikaan palvella. Urheilutapahtumia ei järjestetä, jotta kansa pääsisi nauttimaan huippu-urheilusuorituksista, vaan rahallisen maksimihyödyn saavuttamiseksi.
Myös tavallisten katsojien tulee aktivoitua vaatimaan parempaa palvelua aiempaa voimakkaammin.
Asiat on perinteisesti hoidettu mentaliteetilla ”ei ole tyhmä, joka pyytää, vaan joka maksaa”. Ja kansahan maksaa riemusta kiljuen. En tarkoita, etteikö urheilutapahtumilla voisi tehdä voittoa, mutta tuleeko voittoa tehdä aina maksimimäärä? Eikö voitoista voisi tinkiä joitain prosentteja katsojien viihtyvyyden parantamiseksi ja jotta huippu-urheilutapahtumat ja niiden palvelut olisivat taloudellisesti kaikkien ulottuvilla? Ja eikö tehdyistä voitoista voisi aiempaa suurempaa siivua laittaa katsojien viihtyvyyden parantamiseen?
Toistaiseksi urheilupäättäjät eivät ole tajunneet kahvipöytäkeskustelujen ja viidakkorumpujen merkitystä markkinoinnissa. Ihmisten saadessa huonoa palvelua kalliiseen hintaan soivat rummut mollivoittoisesti.
Suomalainen palvelukulttuuri on kehittynyt muilla aloilla suurin harppauksin viimeksi kuluneiden parin kymmenen vuoden aikana, ja osaamme vaatia palvelua ja laatua vastineeksi rahallemme. Urheilutapahtumista maksamme usein sievoisenkin summan, mutta alistumme passiivisen sivustaseuraajan rooliin. Muualla vaadimme, emme pyydä, miksi sitten urheilutapahtumissa seisomme jonoissa ylihintaisten tuotteiden perässä ja tyydymme niin kovin vähään?
Alati kehittyvä suomalainen kannattajakulttuuri on asettanut tapahtumajärjestäjät, seurat ja lajiliitot uudenlaisen haasteen eteen. Kannattajat uskaltavat vaatia aiempaa parempaa palvelua ja huokeampia pääsylippujen hintoja rohkeammin kuin aiemmin. Se parantaa suomalaisen urheilukansan asemaa.
Jalkapallomaaotteluissa onkin tapahtunut viime vuosina positiivista kehitystä kannattajatoiminnan voimakkaan aktivoitumisen myötä. EM- ja MM-karsintojen kausikortit, kausikorttilaisille omat sisäänkäynnit ja kannattajille oma katsomo, kaikki loistavia uudistuksia katsojien viihtyvyyden parantamiseksi. Parannuksiin vaadittiin kuitenkin voimakas kasvu kannattajien määrässä ja näiden aktivoituminen. Nyt myös tavallisten katsojien tulee aktivoitua vaatimaan parempaa palvelua aiempaa voimakkaammin.
Kesän myötä Vakioveikkauksessa on palattu jälleen kotimaisen huippujalkapallon pariin. Vakiokierros valmistuu poikkeuksellisesti vasta maanantaina 21.5. Kohteessa 1 kohtaavat pääkaupunkiseudun derbyssä HJK ja FC Honka. HJK aloitti kauden ailahdellen, mutta on onnistunut tiivistämään yhteispeliään kauden edetessä. Honka taas on kontannut pahasti kauden alun otteluissaan, enkä usko sen saavuttavan kauden toista voittoaan hallitsevaa mestaria vastaan. Etenkin kotikentällään HJK on erittäin vahva. Merkiksi varma ykkönen.
Kohteen 8 ottelu käydään PK-35: n ja AC Oulun välillä. Molempia kaavailtiin kauden alla nousijaehdokkaiksi, mutta Oulun kone on toistaiseksi yskähdellyt. PK-35 on vahva joukkue, jonka uskon nousevan ensi kaudeksi Veikkausliigaan. Joukkueella ei ole varaa menettää pisteitä kotonaan. PK-35 on joukkueista parempi, mutta pistetään kolumnistitovereitteni mieliksi kohteeseen ristivarmennus.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy maanantaina 21.5. klo. 18.25. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 2, 2(X), 1(X), 1(2), 1(X), 1(X), 2, 2(X), 1, 1, 1.
uutiskirje 
