Olli-Pekka Karjalaisen piti olla yksi yleisurheilun EM-kilpailun suomalaismitaleista. Toisin kävi tällä kertaa – jopa pistesija jäi häneltä saavuttamatta moukarikilpailussa. Karjalainen jäi kilpailussa kymmenenneksi hänelle vaatimattomalla tuloksella 73,48.
Karjalainen ei pystynyt karsinnassa loukkaamansa pohkeen vuoksi täysipainoiseen heittoon.
– Jonkinlaiseen työkuntoon pohje saatiin, ja kun ei rinkiin ketään muutakaan voitu laittaa, niin pitihän sitä yrittää, lohkaisi Karjalainen tyyneen tyyliinsä. Kotikisa oli miehelle tärkeä. Jos ei oltaisi kilpailtu kotimassa, ei Karjalaista finaalissa oltaisi nähty.
EM-kilpailujen tasoltaan parhaat voittotulokset nähtiin moukarissa ja kiekonheitossa. Aikaisemmissa arvokisoissa ilman mitaleja jäänyt Unkarin Kristian Pars oli illan tähti. Hän heitti kolme kertaa yli 79 metrin ja jätti tasokkaassa kilpailussa toiseksi tullutta Venäjän Aleksei Zagoskya kolmella metrillä.
Lähes yhtä ylivoimainen oli kiekkoringissä Saksan Robert Harting tuloksellaan 68,30.
Ero kaksi kierrosta
Lauantai ilta valaisi konkreettisesti mikä on suomalaisen kestävyysjuoksun tila. Isäntäjoukkueen ainoa mieskestävyysjuoksija jäi 10 000 metrin kilpailussa viimeiseksi. Kahdella kierroksella ohitetuksi tullut Jarkko Järvenpää jäi kauden parhaastaan minuutin ja hävisi voittajalle yli kaksi minuuttia.
Voitto juoksussa oli tuontitavaraa. Loppukirissä oli vahvin Turkin paidassa kilpaillut Kenian juoksukoulun kasvatti Polat Kemboi Arikan.
Koko urakan viimeisenä omaa vauhtiaan juossut Järvenpää katsoi kaiken sujuneen suunnitelmansa mukaan puolimatkaan asti.
Siihen saakka juoksu tuntui kivalta, mutta loppu oli sitten kaikkea muuta.
19 sadasosan pettymys
Sandra Eriksson jäi 3 000 metrin estejuoksussa harmittavat 19 sekunnin sadasosaa olympialaisten B-rajasta. Hän näki loppusuoralla tilanteen valotaululla, kiristi vauhtia, mutta maali oli liian kaukana.
Vauhti oli varsin sopiva ensimmäistä kertaa aikuisten arvokisojen finaalissa juosseelle Erikssonille. Hän kuvasikin juoksua helpoksi, mutta väärä arvio voimista harmitti.
– Voimia oli ja säästin niitä liian pitkään ja katsoin kelloa liian myöhään.
Kymmenenneksi ajalla 9.48,19 juossut Eriksson kertoi itseluottamuksen olevan nyt korkealla ja lupasi yrittää juosta olympiarajan alitusta vaikka yksinjuoksussa, ellei mitään muuten tilasuutta siihen löydy.
Juoksun voitosta kävi sekuntikamppailun maaliviivalle saakka kaksi nuorta tulevaisuuden lupausta. Turkin Gulgan Mingir oli Ukrainan Svitlana Schmidtia vahvempi.
Miesten 4×400 viestijoukkue pystyi erässään jättämään taakseen vain Unkarin juoksijan. Joukkueessa juoksivat Petteri Monni, Ville Wendelin, Oskari Mörö ja Jani Koskela.
Jenni Kivioja, Ella Räsänen, Ilona Pulkkinen ja Emma Millard jäivät pitkässä viestissä eränsä viimeiseksi.
Kelo jäi peräpään vartijaksi
Illan suomalaisnelikosta radalle joutui ensimmäisenä Nina Kelo.
7-ottelussa olympiarajaa jahdannut Kelo ei tavoitteessaan onnistunut. Siihen oikeuttavaan suoritukseen hän ylsi sarjassaan vain kuulantyönnössä ja keihäänheitossa, ja joutuikin tyytymään kilpailun viimeiseen sijaan. Euroopan mestariksi otteli ranskalainen Ida Antoinette Nana Djimou ennätyspisteillään 6 544.
Yllättäjä mitalitoivoksi
Toiseksi viimeisen kisapäivän suomalaistapaus oli Niclas Sandellsin yllätyssuoritus 1 500 metrin välierässä..
Mitalitoivoksi juoksullaan noussut Sandells oli vielä viimeisen kierroksen takasuoran päässä pahasti pussissa, pääsi sieltä vaivoin ja poimi kilpaveikon kerrallaan etusuoralla. Voitto juoksussa lupaa hyvää sunnuntain loppukilpailua ajatelleen.
Täysosumajuoksusta huolimatta Sandells lupasi pitää jalat maassa ja pysyi varovaisena puhuessaan finaalista.
– Taistella lupaan hyvistä sijoituksista, tyytyi Sandells arvioimaan.
Toivomuslistalla on juoksuun vähän nopeampi vauhti kuin lauantain juoksussa.
– Huomenna taistellaan vielä hyvistä sijoituksista. Toivottavasti olisi vähän kovempivauhtinen finaali. Silloin voi päästä juoksemaan vähemmällä tönimisellä.