Viikon kysymys
Kaikkiaan 56:sta Euroopan ja Keski-Aasian valtiosta sekä USA:sta ja Kanadasta koostuvan Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestön Etyjin parlamentaarinen yleiskokous päättyi Monacossa maanantaina.
Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Johannes Koskinen, mitä Monacosta jäi käteen?
– Päälinjaukset olivat oikeansuuntaisia. Ehkä enemmän aikaa pitäisi kuitenkin käyttää pääkysymyksiin, jotka koskevat ihmisoikeuksia ja turvallisuutta. Myös Etyjin uudistaminen kaipaisi ratkaisuja.
Etyjin juuret juontavat vuonna 1975 järjestettyyn Helsingin Ety-kokoukseen. Mitä virkaa Kekkosen, Breznevin ja Gerald Fordin aikoihin käynnistyneellä toiminnalla on nykypäivän maailmassa?
– Kyllähän sillä virkaa on. Etyj vaikutti keskeisesti kansalaismielipiteeseen Itä-Euroopan demokratioiden syntyvaiheissa. Nyt vastaavaa työtä tarvitaan Keski-Aasian maissa.
Mitä Etyj tekee?
– Se on hallitustenvälinen järjestö ja parlamentaarikkojen toiminta on osa sitä. Etyjin asiat jaotellaan kolmeen koriin: turvallisuus, talous ja ympäristö sekä ihmisoikeudet.
Mitkä ovat Etyjin turvallisuuskysymykset nyt?
– Parhaillaan pyritään laittamaan eteenpäin pysähdyksissä olevaa tavanomaisten aseiden rajoittamista. Tärkeä työmuoto on myös sotaharjoitusten tarkkailu ja tarkastus.
Entä ihmisoikeusasioissa?
– Siinä tärkeä osa on vaalitarkkailu. Viiden viime vuoden aikana Etyj on osallistunut noin 30 vaalien tarkkailuun ja niissä on ollut mukana 200–300 parlamentaarikkoa.
Etyj on käynyt tarkkailemassa myös Suomen eduskuntavaaleja. Mitä tarkkailtavaa niissä on?
– Parhaimmissakin demokratioista on aina jotakin viilattavaa.
Mikä on Helsinki +40 -prosessi?
– Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 40 vuotta Helsingin Ety-kokouksesta. Siihen mennessä halutaan linjaukset Etyjin kehittämisestä ja toiminnan tehostamisesta.
Monacossa eniten keskustelua herätti Valko-Venäjää koskeva päätöslauselma. Poliittisia kansalaisvapauksia ja demokratiaa koskevien vaatimusten ohella kansainvälistä jääkiekkoliittoa kehotetaan perumaan jääkiekon MM-kisat Valko-Venäjällä ensi vuonna. Miksi?
– MM-kisat haluttiin esille niiden kansainvälisen media-arvon vuoksi.
Mitä luulet, noudattavatko Kalervo Kummola ja muut kansainväliset kiekkopomot maailman laajapohjaisimman turvallisuusjärjestön parlamentaarikkojen kehotusta?
– Se jää nähtäväksi. Todennäköisyys ei taida olla kovin suuri. On kuitenkin tärkeätä pitää demokratiaa ja kansalaisoikeuksia esillä, jotta kansalaisyhteiskunnan kautta pääsevät esille toisenlaiset käsitykset, kuin mitä valtaapitävät edustavat.