Toukokuun loppu toi loistavia uutisia suomalaisille futiksen ystäville, tällä kertaa elokuvan muodossa. Marianna Films, nokkamiehinään ohjaaja Arto Koskinen ja tuottaja Mika Kaurismäki, ilmoitti odotetusti tekevänsä dokumenttielokuvan Suomen kaikkien aikojen jalkapalloilijasta Jari Litmasesta. Elokuva on saanut arvoisensa nimen: Kuningas Litmanen.
Pitkän uran huipputasolla tehnyt ja uraansa toivottavasti Suomessa edes valmennustasolla jatkava Litmanen on ollut elokuvan tekemisestä yhtä vaitonainen kuin oikeastaan kaikesta muustakin elämäänsä liittyvästä. Elokuvan lehdistötilaisuudessa Litmanen hauskutti toimittajakuntaa ja ehkä hieman muutti aikaisempaa, jokseenkin jäyhää ja totista julkisuuskuvaansa.
Litmanen on jäänyt tietyllä tavalla tuntemattomaksi suurelle yleisölle. Kaikki tietävät Kuninkaan, mutta eivät tiedä hänestä mitään. Litmanen ei ole paistatellut sensaatiolehdistön valokeilassa, vaan pitänyt yksityiselämänsä piilossa uteliaiden katseilta. Ehkä siksi hän jäänyt monille etäiseksi ja ehkä juuri siksi hänen asemansa on maassamme täysin poikkeuksellinen.
Litmanen ei ole paistatellut sensaatiolehdistön valokeilassa.
Syyskuussa ilmestyvä elokuva valottanee Litmasen persoonaa ja hänen tekemiään valintoja entistä paremmin. Kaurismäki ohjasi vuonna 2010 valmistuneen dokumenttielokuvan Vesku kansantaiteilija Vesa-Matti Loirista. Onnistunut dokumentti valotti hienolla tavalla monilahjakkuuden persoonaa, elämää ja taidetta. Samaa odotetaan tehtävän Litmasen osalta: hälventää myyttiä ja tuoda esiin mies myytin takaa.
Kenestä muusta suomalaisesta jalkapalloihmisestä, tai mistä jalkapalloilmiöstä tulisi tehdä dokumenttielokuva? Ensimmäisenä tulee mieleen henkilökuva Kosovosta tai muualta Balkanin alueelta Suomeen muuttaneista futaajista. Hetemaj’n veljekset, Zenelit, Kuqit, Berat Sadik, kaikki suuria persoonia, joilla tarinoita varmasti riittää.
Näiden lisäksi esimerkiksi Sierra Leonesta Suomeen alle 17-vuotiaiden MM-kisoista loikanneista pelaajista saisi koottua varmasti kiinnostavan pätkän. Päällimmäisenä näistä pelaajista tulee mieleen Medo ja Patrick Bantamoi.
Toisaalta olisi mielenkiintoista päästä näkemään myös suomalaisen rivipelaajan arkea. Työn tai opiskelujen yhdistäminen rankkaan harjoittelu- ja ottelurumbaan ja motivaation repiminen molempiin olisi varmasti mielenkiintoista katsottavaa.
Entä miten on suomalaisten tuomareiden laita? Vuonna 2009 valmistunut dokumenttielokuva Tapa tuomari! raotti kansainvälistä tuomaritoimintaa peittävää verhoa, kotimainen vastaava on toistaiseksi jäänyt varjoon.
Kuningas Litmasen tarulle ei suomenniemeltä löydy vertaista. Siinä määrin hän on merkittävä tekijä, ei ainoastaan suomalaisessa urheiluelämässä, vaan myös suomalaisen jalkapallon identiteetissä. Litmanen antoi vuosikymmenen ajan kasvot suomifutikselle.
Toisaalta suomalainen jalkapallo ja sitä ympäröivä maailma sisältää miljoonia tarinoita, jotka odottavat kertomistaan. Viime vuosina ilmestyneet elämäkerrat Aulis Rytkösestä ja Jari Rantasesta, sekä Atik Ismailin elämäkertamainen Klubin kundit ovat tuoneet hienolla tavalla esiin suomalaista futista ja futiskulttuuria.
Viikon Vakiokuponki täyttyy kotimaisten Veikkausliigan, Ykkösen ja Kakkosen otteluista. Pureudutaan tarkemmin kupongin kahteen ensimmäiseen kohteeseen FF Jaro–VPS ja HJK–Haka.
Pohjanmaan derbyssä kohtaavat jälleen rakkaat viholliset. Sarjajumbo Jaro on ollut alkukaudella paha pettymys, vaikkakin on osoittanut viime otteluissa piristymisen merkkejä. VPS:lta puuttuu ottelusta sen ykköspyssy Steven Morrisey, mutta se on silti vierasjoukkuetta kovempi nippu. Pelataan lähtökohtaisesti vierasvoittoa, mutta varmistetaan se ristillä.
Kohteessa 2 kohtaavat HJK ja Haka. Pahasti alisuorittanut HJK on kotiareenallaan erittäin hankala voittaa. Joukkueen on myös herättävä yrittämään, jottei mestaruus karkaa sen ulottumattomiin. Haka tulee olemaan ottelussa vastaantulija. Kohteeseen 2 varma ykkönen.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 21.7. klo 15.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 2(X), 1, 1, 1, 1, 1(X), 2(X), 2(X), 1, 1, 1, 2(X), 1(2).