Heidi Lehikoinen parantaa maailmaa pala kerrallaan
Heidi Lehikoinen valittiin vuosi sitten Palvelualojen ammattiliiton PAMin järjestöpäälliköksi. Takana oli kolmen vuoden kokemus järjestösihteerinä.
– Se veti nöyräksi. Järjestöpäällikkö on perinteisesti äärimmäisen vastuullinen tehtävä ay-liikkeessä, 29-vuotias Lehikoinen toteaa.
Hän on toimeen tarttuvaa sorttia.
– Se on kodin perua. Olen normaalista työläisperheestä, jossa koettiin lama-ajan työttömyydet. Äiti on siivooja ja kova tekemään töitä, mutta hänkin joutui työttömäksi. Se näytti karulta. Isä joutui luottamusmiehenä koviin paikkoihin, Lehikoinen kertoo.
– Ehkä minua on opetettu niin, että maailma ei pelastu sillä, että istutaan ja valitetaan. Joku ei tule ratkaisemaan ongelmaa puolestani, vaan on parempi, että ratkaisen sen itse toisten puolesta.
Reilun palvelun kuluttajaliike tarpeen
Jos palvelualan työntekijöiden arvostaminen olisi Lehikoisesta kiinni, se nousisi humahduksella.
– Suomessa ei arvosteta palvelua. Palaute voi olla kovaakin. Esimerkiksi jos joku sylkäisee metrossa siivoojan poskelle, ei siitä saada keskustelua aikaiseksi, vaikka tämäkin työntekijä tarvitsee työrauhan.
Lehikoinen huomauttaa, että kyse on tositapauksesta.
– Kaikkihan me olemme loistavia kokkeja ja siivoojia, joten muita on helppo arvostella, hän hymähtää.
– Kuluttajana arvostan, kun saan kaupassa tai ravintolassa asiantuntevaa asiakaspalvelua. Minun ei tarvitse olla joka ainoan asian asiantuntija, vaan voin luottaa, että minua palvellaan.
Lehikoinen toivoo, että kuluttajat heräisivät huomioimaan myös palvelun työehdot.
– Jos ostat reilun kaupan banaanin kaupasta, jossa 80 prosenttia työntekijöistä on vastentahtoisesti osa-aikatyössä, onko se reilua? He haluaisivat kokoaikatyötä, Lehikoinen haastaa.
Kun työpaikalla ovat asiat kunnossa, sen voisi kertoa. Tähän tarvitaan Lehikoisen mielestä sekä yrittäjien että kuluttajien valpastumista.
Työkaluiksi some ja projektit
Ay-liikkeen pitää etsiä koko ajan uusia toimintatapoja, Lehikoinen tuumii.
– Eivät ihmiset välttämättä innostu meidän tavastamme toimia, vaan toimintatavat pitää valita ihmisten mukaan.
Ammattiosastojen pääasiallinen tehtävä ei ole Lehikoisen mukaan byrokratia, vaan hyvien ideoiden ajaminen.
– Hyvä idea pitää saada esille ja eteenpäin, tulipa se keltä hyvänsä. On hyväksyttävää, että joku haluaa tehdä vaikka vain yhden valtakunnallisen tai paikallisen projektin, hän esittää.
Tulevaisuuden ay-liike on Lehikoisen mukaan avoin, jäsenlähtöinen ja se toimii mieluummin etu- kuin jälkikäteen.
– Ay-liikkeen pitää haistella tuulia ja tuntea, mitä kentällä tapahtuu. Sen pitää olla valmis toimimaan, kun tarvitaan.
PAMissa jäsenten vaihtuvuus on suurta, joten uusia tapoja yhteydenpitoon tarvitaan. Lehikoinen kertoo, että moni ammattiosasto on järjestäytynyt sosiaaliseen mediaan.
– Jäsen voi keskustella fb-ryhmässä, kun se hänelle sopii. Ehkäpä meillä pian on pääasiassa netissä toimiva ammattiosasto.