Pula vuokra-asunnoista on tuonut kimppakämpät eli soluasunnot takaisin asuntomarkkinoille. Erityisesti nuoret ja opiskelijat valitsevat usein kimppa-asumisen, sillä se on monesti edullisempaa kuin kokonaan oman asunnon vuokraaminen.
Yhteisasumiseen sisältyy kuitenkin sudenkuoppia, joita voi ennaltaehkäistä uhraamalla hetki oikeanlaisen vuokrasopimuksen valintaan.
Lakimiesharjoittelija Vesa Puisto Vuokralaiset VLK ry:stä toteaa, että yhteisasumisen järjestäminen vaikuttaa muun muassa siihen, kuka asunnon vahingoittumisesta vastaa ja kenen vahingoksi yhden asukkaan vuokarästit koituvat.
– Sopimuksen laadulla on merkitystä myös Kelalta saatavan opintotuen asumislisän määräytymiseen.
Yhden päävuokralaisen malli
Yksi vaihtoehto on järjestää kimppa-asuminen siten, että yksi asukkaista vuokraa koko asunnon itselleen ja alivuokraa osia eteenpäin tekemällä jokaisen asukkaan kanssa oman alivuokrasopimuksen.
Alivuokralaisen ottamiseen ei tarvita vuokranantajan suostumusta, jos asunnosta vuokrataan eteenpäin enintään puolet. Mikäli asunnosta annetaan alivuokralle yli puolet, siihen on pyydettävä lupa vuokranantajalta.
Alivuokrauksessa päävuokralainen vastaa Puiston mukaan aina yksin koko asunnon vuokran maksamisesta asunnon omistajalle.
– Alivuokralaisen mahdolliset vuokrarästit koituvat aina päävuokralaisen vahingoksi, sillä alivuokralainen on vastuussa omasta vuokranmaksustaan ainoastaan päävuokralaiselle.
Päävuokralainen on lisäksi vastuussa omista sekä myös alivuokralaisen huoneistossa aiheuttamista vahingoista.
– Tämän takia päävuokralaisen kannattaakin aina pyytää alivuokralaiselta vakuus aivan samalla tavalla kuin vuokrasuhteissa yleensäkin.
Jos yksi asukkaista on päävuokralainen, hän voi yksin irtisanoa vuokrasuhteen ilman alivuokralaisten suostumusta. Myös alivuokralaisten on muutettava pois asunnosta päävuokrasuhteen päättyessä.
Erillinen vuokrasopimus kaikille
Toinen vaihtoehto kimppa-asumisen järjestämiseen on, että jokaisella asukkaalla on oma vuokrasopimus. Tällöin jokainen asukas vuokraa osan asunnosta omaan käyttöönsä ja osa asunnosta jää vuokralaisten yhteiseen käyttöön.
Kukin vuokralainen on vastuussa vain oman vuokraosuutensa maksamisesta ja asukkaan maksamaa vakuutta voidaan käyttää vain hänen omien vuokrarästiensä tai itse aiheuttamiensa vahinkojen kattamiseen.
– Jos vuokralaiset ovat oikeutettuja esimerkiksi Kelan opintotuen asumislisään, on erillisten vuokrasopimusten tekeminen suositeltavaa. Näin muiden huoneiston asukkaiden tulot eivät vaikuta toisten asukkaiden tukien saamiseen.
Erillisissä vuokrasopimuksissa yhden asukkaan irtisanoutuminen ei vaikuta muiden asukkaiden vuokrasuhteisiin, mutta toisaalta vuokranantajalla on oikeus valita poislähtevän tilalle uusi vuokralainen.
Yhteisen vuokrasopimuksen malli
Vuokranantaja voi tehdä kaikkien vuokralaisten kanssa myös yhden yhteisen vuokrasopimuksen, jolla koko asunto luovutetaan vuokralaisten yhteiseen käyttöön ja vuokralaiset sopivat keskenään huonejaosta ja yhteisten tilojen käytöstä.
– Yhteisen vuokrasopimuksen perusteella vuokralaiset ovat yhteisvastuussa kaikista sopimuksen velvoitteista, esimerkiksi vuokranmaksusta. Eli yhden vuokralaisen vuokranmaksun laiminlyönti koituu aina muiden maksettavaksi ja yhteisesti asettua vuokravakuutta voidaan myös käyttää kenen tahansa vuokralaisen aiheuttaminen vahinkojen tai vuokrarästien kattamiseksi.
Yhteisen vuokrasopimuksen tekeminen saattaa vaikeuttaa esimerkiksi asumistukien saamista.
Yhteistä vuokrasopimusta ei voi irtisanoa ilman kaikkien vuokralaisten suostumusta. Jokainen vuokralainen voi kuitenkin irtisanoa sopimuksen omalta osaltaan yhden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
Kotivakuutus omaksi turvaksi
Riippumatta vuokrasopimuksen tyypistä Puisto suosittelee, että jokainen asukas ottaa kotivakuutuksen omaisuutensa turvaksi, vaikka vuokrasopimuksessa vakuutuksen ottamista ei edellytettäisikään.
Kaverin vakuutuksesta ei nimittäin saa korvausta esimerkiksi tulipalon tai vesivahingon vuoksi tuhoutuneista tavaroista. Myöskään kiinteistön tai vuokranantajan vakuutus ei korvaa asukkaan irtaimistoa.
lehti 