KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Miksi seksin ostokielto ei toimi?

Kuva: Lauri Hannus

Niina Vuolajärvi VTMLaura Mankki YTM
17.8.2012 10.40

Horisontti

Kaupallisesta seksistä käydään Suomessa taas vilkasta keskustelua. Seksin oston kriminalisointia kannattavat ministerit Anna-Maja Henriksson ja Päivi Räsänen perustelevat oston kriminalisointia ihmiskaupan ja parituksen vastustamisella sekä alaikäisten suojelemisella. Nämä kaikki ovat toivottavia tavoitteita, mutta tutkimuksellisesta näkökulmasta katsottuna niihin tarjottu lääke on kyseenalainen.

Suomessa seksin ostaminen on kriminalisoitu, parituksen ja ihmiskaupan uhrilta sekä alaikäiseltä. Tämän lisäksi seksin myyminen julkisella paikalla on kielletty. ”Osittaista” ostokieltoa on kritisoitu siitä, että on vaikea näyttää toteen, että ostaja olisi tiennyt kyseessä olleen parituksen tai ihmiskaupan uhri.

Oston kriminalisointia kannattavat tahot perustelevat lakia kysynnän vähentämisellä ja naisystävällisyydellä. Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet tutkimukset ja näkökulmat, joiden mukaan seksin ostoon ja myymiseen liittyvät kriminalisoinnit itse asiassa heikentävät seksuaalipalveluita myyvien perus- ja ihmisoikeuksia.

ILMOITUS
ILMOITUS
Ihmis-kauppaa ja kaupallista seksiä ei tule sekoittaa toisiinsa.

Oikeuksien heikentyminen luo olosuhteita, joissa hyväksikäyttö mahdollistuu ja tulee helpommaksi. Sekä oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen (2003), että YK:n CEDAW-komitean mukaan kontrollitoimenpiteet yleensä vahvistavat parittajien valtaa. Tämä johtuu osittain siitä, etteivät asiakkaat uskalla lähestyä suoraan seksityöntekijöitä lisääntyvän valvonnan vuoksi. Myös seksityön tekijöiden asema marginalisoituu ja stigmatisoituu entisestään. Tällaiseen johtopäätökseen tuli myös YK:n Aids-komissio.

Ruotsissa seksin oston täyskriminalisointi tuli voimaan 1999. Ruotsin vierailusta inspiroitunut Henriksson ja lakia ajava Nytkis ry eli Naisjärjestöjen keskusliike perustelevat kantaansa usein Ruotsista saaduilla ”hyvillä tuloksilla”. Ruotsin hallinnon 2010 toteuttama arviointi laista on kuitenkin ongelmallinen, sillä sen lähtökohdaksi asetettiin lain säilyttäminen. Monet tutkijat ovat kritisoineet raporttia objektiivisuuden puutteesta ja pitävät sen tuloksia epäluotettavina.

Varsinkin esitetyt luvut prostituution vähenemisestä ovat kiistanalaisia, sillä ne perustuvat katuprostituoitujen määrään. Sisätiloissa työskentelevien määristä ennen ja jälkeen lain voimaantulon ei ole tietoa.

Katuprostituution vähenemisen ei voida myöskään osoittaa johtuvan laista: Laki tuli voimaan Internet-ajan kynnyksellä, jolloin kauppa oli muutenkin siirtymässä nettiin. On myös esitetty, että asenteet seksin ostoa kohtaan ovat koventuneet täyskiellon jälkeen. Tämä kuulostaa melko yksinkertaiselta perustelulta: jos joku asia kriminalisoidaan, harvat ihmiset ainakaan julkisesti kannattavat ilmiötä, mikä on määritelty laittomaksi.

Norjan valtion teettämän tutkimuksen mukaan lain voimaantulo Ruotsissa on kiristänyt kilpailua sekä luonut väkivaltaisemman toimintaympäristön seksityöntekijöille. Ruotsin poliisin mukaan ihmiskauppa- ja paritusrikoksia on myös vaikeampi tutkia, koska seksikauppa on siirtynyt sisätiloihin, eikä ole enää samalla tavalla poliisin tai muun avun tavoitettavissa.

Kriminalisointi kohdistuu kaupallisesta seksistä elantonsa saaviin eri tavoin ja polarisoi ilmiötä. Se heikentää erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kuten siirtolaisten ja kadulla seksiä myyvien asemaa. Suomalaisessa keskustelussa tämä näkökulma on jäänyt varjoon. Talouskriisin ajaessa ja liikuttaessa ihmisiä yhä enemmän työn ja toimeentulon perässä, olisi syytä nostaa myös näitä näkökulmia esille. Suomeen tulee niin seksityöntekijöitä, että seksityöhön ajautuvia.

Ihmiskauppaa ja kaupallista seksiä ei tule sekoittaa toisiinsa. Ihmiskauppaa tapahtuu myös muilla aloilla ja se on tiiviisti siirtolaisuuteen ja työvoimapolitiikkaan kytkeytyvä ilmiö. Ihmiskauppa syntyy useimmiten tiukasta oleskelulupa- ja työvoimapolitiikasta.

Ulkomaalaisen asema työmarkkinoilla on heikko oleskeluluvan määräaikaisuuden tai ulkomaalaisen työvoiman säätelyn vuoksi. Monilla siirtolaisilla ei ole myöskään laillisia väyliä liikkumiseen. Kaupallinen seksi tai siihen liittyvä kysyntä ei itsessään siis synnytä ihmiskauppaa.

Kriminalisointi ei olekaan ase ihmiskauppaa vastaan, vaan usein vaikeuttaa ihmiskaupan tunnistamista. Kriminalisoinnin tavoite suojella erityisesti naisia, ei useinkaan toteudu.

Suomen ulkomaalaislaki on hyvä esimerkki tästä. Siihen säädettiin 1999 pykälä, jonka mukaan epäily seksuaalipalveluiden myynnistä toimii käännytysperusteena. Käännytyksen pelko estää poliisin puoleen kääntymisen ihmiskauppatilanteissa. Myös ihmiskaupan uhrien asema on laissa heikko.

Viimeksi seksin ostokiellosta väiteltiin Suomessa 2006, jolloin päädyttiin nykyiseen kompromissimallin eli osittaiseen seksin ostokieltoon.

Vasemmistoliitolla ei ollut tällöin asiaan virallista kantaa. Mutta voiko voimakkaasti mielipiteitä jakavia lakialoitteita, joilla on suoria vaikutuksia jo marginalisoidun ryhmän asemaan käsitellä vain mielipide- tai ”omantunnonkysymyksenä”?

Vaikka monessa yhteydessä moraaliin tai omaantuntoon vedoten esitetään seksin oston kriminalisointia, on kyse edelleen poliittisesta päätöksenteosta ja vallankäytöstä. Moraali ja omatunto eivät tässä tapauksessa ole politiikan ulkopuolella. Monissa maissa juuri vasemmisto ja ay-liike ovat seksityöaktivistien liittolaisia ja lähestyvät kaupallista seksiä ihmisoikeudellisena ja työntekijöiden oikeuksiin liittyvänä kysymyksenä.

Seksuaalipalveluita sääteleviä lakeja tulisikin ensisijaisesti tarkastella seksuaalipalveluita myyvien oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Vain tällä tavalla voidaan aidosti puuttua niihin ongelmiin ja hyväksikäyttöön, joita kaupallisen seksin piirissä tapahtuu. Suomessakin on jo nähty, ettei nykyisenkään kriminalisoinnin avulla ole voitu puuttua ihmiskauppaan. Onkin pystyttävä miettimään uusia vaihtoehtoja kriminalisoinnin sijaan.

Tutkimuksellisesta näkökulmasta paras tapa puuttua ihmiskauppaan ja kaupallisen seksin lieveilmiöihin on seksityötä tekevien ihmisten perusoikeuksien ja ihmiskaupan uhrien aseman parantaminen.

Työvoimapolitiikan ja siirtolaisuuden yhteensovittamista tulisi kehittää luomalla lisää laillisia liikkumisen ja työllistymisen väyliä rajoittamisen sijaan.

Hyviä ihmiskauppaa ja hyväksikäyttöä ennaltaehkäiseviä tekoja Suomessa voisi olla esimerkiksi käännytyspykälän poistaminen sekä siirtolaisvaltaisten alojen kuten siivouksen saatavuusharkinnan poistaminen Uudenmaan alueelta.

Vuolajärvi valmistelee väitöskirjaa siirtolaisuuden ja seksityön yhtymäkohdista sukupuolentutkimuksen tohtorikoulussa ja Mankki on sukupuolentutkimuksen jatko-opiskelija Jyväskylän yliopistolla.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

SAK:n asiantuntija: Työssäoloehdon euroistamisessa vakavia puutteita hyvästä ajatuksesta huolimatta

Muuttuva viestintäympäristö ja entistä intiimimpi yleisösuhde edellyttävät uutismedialta avoimuutta

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään