Caitlin Moran
Vuonna 1975 syntynyt, palkittu brittiläinen televisiokasvo, The Times -lehden kriitikko ja kolumnisti.
Kotikoulua käynyt Moran sai ensimmäiset juttunsa lehtiin jo 15-vuotiaana ja kolme vuotta myöhemmin aloitti televisiossa Naked City -ohjelman juontaja-toimittajana.
Kahdeksanlapsisen perheen esikoinen, kahden tyttären äiti, naimisissa.
Vuonna 2011 ilmestyneeseen How to be a Woman -kirjaan (Naisena olemisen taito) pohjautuvaa elokuvaakin ollaan tekemässä. ”Siitä tulee maailman ensimmäinen romanttinen komedia, jonka naispäähenkilö lihoo ja on onnellinen.”
Feminismi ei saa jäädä akateemisen puheen ja teorian piiriin. Feministien on puhuttava myös tuhannen euron käsilaukuista, järjettömistä jättihäistä, roskalehdistä ja brasilialaisvahauksista.
Eikä vain puhuttava, vaan käytävä niiden kimppuun, kaadettava naamalleen mutaan ja karjuttava perään.
Näin väittää Caitlin Moran.
Hän istuu baarijakkaralla helsinkiläisessä ravintolassa ja kertoo valonnopeudella hulvattomia tarinoita siitä, kuinka maailman ensimmäisenä journalistina todisti naistenhuoneessa Lady Gagan todella olevan lady (eikä mies) tai pikakelauksella tyypillisen pornofilmin juonen. Hän haukkuu liian pieniä alushousuja ja kiittää hyviä rintaliivejä.
Hän on nokkela ja nopea ja erittäin rock.
Hän alkaa laulaa (vaikka ei omien sanojensa mukaan TODELLAKAAN osaa) ja esittelee kadulta löytämiään kenkiä.
– Löysin samana päivänä myös VALTAVAN SOMBRERON!
Hän on kuin energiadrinkillä ladattu yhden naisen performanssi, pimppikapina, stand up -esitys feminismistä.
Aivan sippi patriarkaatti
Moran ihmettelee naisia, jotka kieltävät olevansa feministejä.
”Mikä osa ”naisten vapautusliikettä” ei sovi teille? Onko se äänioikeus? Tai oikeus olla kuulumatta aviopuolisoillenne kuin jokin esine? Kamppailu tasa-arvoisen palkkauksen puolestako? Madonnan ”Vogue”?
Kävivätkö nämä kaikki helvetin hienot jutut HERMOILLENNE? Vai olitteko te IHAN NAAMAT, KUN KYSELYÄ TEHTIIN?”
Moranin sanoin: Feminismi on vakaa usko siihen, että nainen ja mies ovat samanarvoiset. Ei muuta.
Sitä paitsi, hän huomauttaa, ”patriarkaatti on todennäköisesti jo AIVAN SIPPI” hallittuaan kaikkea tuhannet vuodet, se luultavasti vain huokaisee helpotuksesta, kun naiset ottavat osan vallasta.
Karvanpoisto vai vallankumous?
Moranin juuri suomeksi julkaistua kirjaa Naisena olemisen taito (Schildts & Söderströms 2012) luetaan jo kuudessatoista maassa ja kotikentällään Britanniassa hän on hyvin tunnettu hahmo.
Hän on omaksunut some-sukupolven tyylin ja hänen tekstinsä vilisevät huutomerkkirimpsuja ja isoja kirjaimia.
”Ärhäkkä feminismi TARVITSEE isoja kalsareita. Todella isoja.”
Siinä missä ”perinteinen feminismi” keskittyy suurempiin kysymyksiin kuten palkkatasa-arvoon tai parisuhdeväkivaltaan tai kehitysmaiden tyttöihin, Moran huutaa huomiota myös vähäisemmille ongelmille, jotka ”ovat monessakin mielessä ihan yhtä turmiollisia naisten mielenrauhalle”.
– Britanniassa on outoa, jos et tee brasilialaista vahausta (poista kaikkea karvoitusta sukupuolielinten alueelta). On absurdia, että naisen pitäisi tuhlata rahaa ja aikaa tunteakseen itsensä ”normaaliksi”.
Kaikki karvanpoistoon käytetty aika, energia ja raha kun on lisäksi pois muusta hauskanpidosta kuten vallankumouksen suunnittelusta.
Hänen mielestään meidän ei kuitenkaan tarvitse nousta barrikadeille langanlaihoja malleja tai seksiklubeja tai botoxia vastaan.
Riittää kun nauramme niille.
Karmeiden salaisuuksien taakka
Naisena olemisen taito on karmea ja hauska omaelämäkerrallinen kasvukertomus, joka alkaa ”maailman surkeimmasta syntymäpäivästä”.
– 13-vuotispäivästäni, jolloin juoksin kuin henkeni edestä pakoon poikia, jotka ajoivat minua takaa haukkuen ja heitellen kiviä.
Samana iltana Caitlin kirjoittaa päiväkirjaansa:
”Minulla ei ole aavistustakaan siitä, miten minusta voi ikinä tulla nainen.”
– Jokainen luku kuvaa massiivista kantapään kautta oppimista, Moran sanoo.
Hänen henkilökohtainen aikuiseksi kasvamisen historiansa taipuu yleisiksi epäkohdiksi ja feministisiksi kysymyksiksi. Lopputulos on hemmetin hauska 2010-luvun feministinen manifesti.
22 vuotta surkean syntymäpäivän jälkeen Moran on melko lailla sinut sukupuolensa kanssa. Salaisuus on ”naisten salaisuuksien” paljastamisessa ja sitä hän kirjassaan totisesti tekee.
”Naiset eivät niinkään tunne olevansa hyvällä asialla olevia ihmisiä, jotka yrittävät parhaansa, vaan he koostuvat pitkästä ongelmien luettelosta (läski, karvainen, epämuodikas, finninen, haiseva, väsynyt, epäseksikäs ja kaiken kukkuraksi veltot lantionpojalihakset), joka pitää hoitaa alta pois.”
Naiset eivät keksineet pölyä
Mistä Moran sitten kirjoittaa?
Siivoamisesta ja syömisestä, korkokengistä ja kirjastoista, pornosta, patriarkaatista, plastiikkakirurgiasta ja prinsessoista, vanhenemisesta ja vaginoista, Germaine Greerista, roolimalleista ja abortista, muun muassa.
Viimeksi mainittu aiheutti kohinaa hänen kotimaassaan. Moran on tunnettu nainen ja hän kirjoittaa omasta abortistaan, mikä on ennen kuulumatonta. Etenkin koska hän ei kyynelehtien kadu.
Moranin mielestä on selvää, että on vahingollista tulla äidiksi vasten tahtoaan.
”Sen jälkeen kun olin saanut kaksi lastani, minun oma uskoni abortin äärimmäiseen sosiologiseen, emotionaaliseen ja käytännölliseen välttämättömyyteen vahvistui entisestään.”
Vasta kun on kokenut äitiyden kaiken ihanuuden ja kamaluuden; tuntenut rakkauden lasta kohtaan vievän jalat alta, voi todella ymmärtää, miten tärkeää lapselle on olla haluttu, Moran kirjoittaa.
Hän myös vakuuttaa, että jos feministillä on varaa, myös feministi voi ostaa (nais)siivoojan palveluksia, riistämättä naissukupuolta. Sotkujen korjaaminen ei myöskään automaattisesti kuulu naisille.
”…sillä NAISET EIVÄT KEKSINEET PÖLYÄ. ESTROGEENI EI SOTKE LAUTASIA TOMAATTIKASTIKKEESEEN, KALAPUIKKOMURUSIIN JA PERUNAMUUSIKLÖNTTEIHIN.”
Caitlin Moranin vinkki seksismin tai epätasa-arvon tunnistamiselle on simppeli:
Kysy, joutuvatko miehet tekemään näin tai kohdeltaisiinko miestä näin.
Useimmiten vastaus on EI.
Cailtin Moran: Naisena olemisen taito, suom. Sari Luhtanen.
Caitlin Moran
Vuonna 1975 syntynyt, palkittu brittiläinen televisiokasvo, The Times -lehden kriitikko ja kolumnisti.
Kotikoulua käynyt Moran sai ensimmäiset juttunsa lehtiin jo 15-vuotiaana ja kolme vuotta myöhemmin aloitti televisiossa Naked City -ohjelman juontaja-toimittajana.
Kahdeksanlapsisen perheen esikoinen, kahden tyttären äiti, naimisissa.
Vuonna 2011 ilmestyneeseen How to be a Woman -kirjaan (Naisena olemisen taito) pohjautuvaa elokuvaakin ollaan tekemässä. ”Siitä tulee maailman ensimmäinen romanttinen komedia, jonka naispäähenkilö lihoo ja on onnellinen.”