14-vuotiaiden suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat 38 maan tutkimuksessa huippua. Samaan aikaan heidän kiinnostuksensa politiikkaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen on vertailumaiden laimeimpia, ilmenee kansainvälisen nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimuksen (ICCS) jatkoanalyyseissä.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin keskiviikkona Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kirjassa Kodista ja kiinnostuksesta se lähtee. Suomalaisnuorten kansalaispätevyys ja yhteiskunnalliset asenteet.
Tutkimuksen mukaan suomalaisnuoret luottavat laajasti yhteiskunnan instituutioihin, mutta yli 4 prosenttia 14-vuotiaista on valmis laittomaan toimintaan ja jopa väkivaltaan. Erityisen valmiita tähän ovat maahanmuuttajiin kielteisesti suhtautuvat nuoret.
Sakari Suutarinen ja Kari Törmäkangas Jyväskylän yliopistosta kertovat, että laittomien keinojen käyttöön varmasti valmiiden osuus 14-vuotiaiden ikäluokasta enemmän kuin nelinkertaistui kymmenessä vuodessa. Vuonna 1999 heitä oli 0,9 prosenttia ikäluokasta, vuonna 2009 jo 4,2 prosenttia.
Asenteet maahanmuuttajiin kovenevat
Kun joukkoon lisätään ne, jotka ovat luultavasti valmiita laittomien keinojen käyttöön, nousee osuus jo 9 prosenttiin ikäluokasta. Laittomaan toimintaan valmiiden määrä kasvaa suuressa osassa Eurooppaa. Suomessa kasvu on ollut huomattavasti suurempaa kuin muissa Pohjoismaissa.
Erityisen huolissaan tutkijat ovat niistä laittomaan toimintaan valmiista nuorista, jotka suhtautuvat myös maahanmuuttajiin kriittisesti. Heitä oli 2,3 prosenttia ikäluokasta vuonna 2009.
– Suomen maahanmuuttajakriittiset aktivistit suhtautuvat väkivallan käyttöön kaikkein vähiten kielteisesti verrattuna muihin oppilasryhmiin sekä Suomessa että Euroopassa, kertovat Suutarinen ja Törmäkangas.
Syy löytyi koulusta
Tutkijat yllätti se, ettei selitystä laittomaan toimintaan halukkaiden määrän kasvulle löytynyt nuorten kotitaustasta tai syrjäytymisestä.
Sen sijaan erot aktivistien ja muiden oppilaiden välillä löytyivät koulusta. Laittomien keinojen käyttöön valmiit eivät luota kouluun instituutiona, eivät koe voivansa vaikuttaa koulun sääntöihin ja kokevat suhteensa opettajiin huonommiksi kuin muut oppilaat. Maahanmuuttajakriittisten aktivistien suhtautuminen kouluun on vielä negatiivisempaa kuin aktivistien ryhmällä.
Suomalaisnuoret poikkeavat Suutarisen ja Törmäkankaan mukaan kuitenkin kokonaisuutenakin eurooppalaisista nuorista:
– Suomessa nuoret eivät osallistu koulun toimintaan eivätkä sen päätöksen tekoon siinä määrin kuin useimpien muiden maiden nuoret. Näin Suomen koulu jättää käyttämättä keskeisen osan niistä keinoista, joilla olisi mahdollista integroida nuoria demokraattisen ja yhteisen päätöksenteon piiriin.
Koulu ei valmenna osallistumiseen
Myös syyt nuorten vähäiseen kiinnostuksen politiikasta löytyivät koulusta.
– Suomessa poliittinen osallistuminen samaistetaan vahvasti vaaliosallistumiseen, joka rajaa 14-vuotiaat ulkopuolelle. Poliittinen osallistumiskulttuuri on muutenkin pitkälti yhteiskunnan instituutioihin sidottua aikuisten toimintakulttuuria, joka tuntuu nuorista vieraalta eikä anna sijaa heidän omille tavoilleen osallistua, sanoo Kimmo Elo Turun yliopistosta osallistumattomuuden syiksi.
Elon mukaan lisäksi kouluissa painottuu yhteiskunnallisten tietojen välittäminen osallistumisvalmiuksien kustannuksella.
– Kouluissa oppilaiden kasvaminen osallistuvaan vaikuttamiskulttuuriin jää varsin heikoksi. Muutoksen kannalta avainasemassa eivät ole pelkästään yhteiskuntaopin opetustavoitteet, vaan myös opettajien ja rehtorien asenteet. Keskustelut ja eriävät mielipiteet ovat demokratian perusta, ja niiden omaksumista pitää tukea kaikessa koulun toiminnassa, Elo tiivistää.
Kotitaustalla sen sijaan on myönteinen vaikutus. Kodeilla, joissa keskustellaan säännöllisesti poliittis-yhteiskunnallisista asioista, on vahva vaikutus nuorten poliittisuuden kehitykselle.