KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Elokuvat

Syvällinen Veden peili

Hannu-Pekka Björkman ja San Michelen hautausmaasaari, joka on yksi Venetsiaan sijoittuvan elokuvan tapahtumapaikoista.

Hannu-Pekka Björkman ja San Michelen hautausmaasaari, joka on yksi Venetsiaan sijoittuvan elokuvan tapahtumapaikoista.

Rax Rinnekankaan Veden peilin Venetsiassa vallitsee pysähtynyt ajattomuus, kun päähenkilön sielussa myllertää.

Jouko Huru
21.10.2012 14.01

Veden peili on Rax Rinnekankaan kaunis ja syvällisiä pohtiva elokuva. Sen tapahtumat sijoittuvat tyylikkääseen ja turismista riisuttuun, alastomaan Venetsiaan.

Temaattisesti Veden peili on ihmisyyttä, Venetsiaan saapuvan mieleltään järkkyneen valokuvaajan minuutta pohtiva runollinen tutkielma. Kristityn isän (Kalle Holmberg) ja juutalaisen äidin keski-ikäistä poikaa esittää vakuuttavasti Hannu-Pekka Björkman. Venetsiaan hänet vie ihailemansa Nobel-kirjailija Joseph Brodsky (1940–1996), jolle Venetsia oli hyvin tärkeä.

Päähenkilö purkaa yksinpuhelumaisesti elämäänsä, minuuttaan, edesmenneelle Neuvostoliitosta 1972 karkotetulle Brodskylle, joka löysi uuden kodin sielulleen Venetsiasta. Brodsky vietti pitkiä aikoja Venetsiassa ja kutsui sitä ”toiseksi Leningradikseen”.

Tekijällä on valokuvaajan mieli ja kokemus.

n

Valokuvaaja, kirjailija ja elokuvaohjaaja Rinnekangas on näkemyksellinen omaa tietään kulkeva taitelija. Hänen toinen pitkäelokuvansa Veden peili on kunnianosoitus Brodskylle, vaikkei se kerro Brodskysta. Sen nimikin on laina Brodskyn maineikkaasta Venetsiaan sijoittuvasta esseekokoelmasta Veden peili (1994).

Rinnekangas sanoo, että Veden peili on henkilökohtainen elokuva, muttei kerro suoraan hänestä – vaikka hänen oma käsikirjoituksensa kertoo valokuvaajasta, joka kuvaa samanmerkkisellä kamerallakin kuin Rinnekangas itse.

Rinnekangas tunnustaa pohtineensa samanlaisia ihmisyyteen, iäisyyteen ja uskontojen merkityksiin liittyviä kysymyksiä kuin elokuvansa päähenkilö.

– Mutta päähenkilö en ole minä. Tämä ei ole siinä mielessä tilityselokuva.

Rinnekangas kertoo olevansa elokuvaestetiikassaan 1970-lukulainen. Hänelle nuoruutensa elokuvien suuria nimiä ovat olleet Michelangelo Antonioni, Andrzej Wajda ja Andrei Tarkovski, myöhempiä Theo Angelopolous ja Victor Erise.

– Kaikki ovat arkieeppisen elokuvan mestareita, elokuvien, jotka eivät ole epookkisia. He ovat runollisen kerronnan mestareita.

Rinnekankaan elokuvan mentaalinen isä tai äiti on Antonionin Ammatti: reportteri (1975):

– Siinä on sama tietämättömyys, missä minä olen ja miten minulle käy.

– Halusin tehdä elokuvan, jossa katsojan todellisuudeksi muodostuu se, mitä tämä valokuvaaja Venetsiassa tietää ja meille haluaa näyttää. Ei siis lähdetä ollenkaan hänen maailmastaan ulos.

Harmaassa joulukuisessa Venetsiassa 2011 lakonisesti kuvattu Veden peili muistuttaa hillittyine vähine väreineen tyylikästä mustavalkoelokuvaa. Sen askeettinen visuaalisuus on lumoavaa.

Rinnekankaan elokuvasta näkee, että sen tekijällä on valokuvaajan mieli ja kokemus. Siinä näkyy hänen kiinnostuksensa klassiseen sommitteluun niin kuvataiteessa kuin valokuvataiteessa. Visuaaliset asetelmat ovat arkkitehtonisia ja selkeitä.

n

Veden peili esittää toisenlaisen Venetsian. Siellä vallitsee pysähtynyt ajattomuus. Olisi ollut suuri vääryys Venetsian alastomalle sielulle rakentaa tästä tutkielmasta liikkuvaa streetmovieta.

Pohdintojensa puolesta Veden peili on vaikeahko – tai sanoisinko, siitä saa paljon kotiin vietävää.

Kun vieraantunut ihminen pohtii historiaansa, omaa voimattomuuttaan ja sitä, miksi hän vihasi ja rakasti vahvaa isäänsä, on kärsimysten via dolorosa pedattu. Isän ja pojan suhteen hiertävin särmä löytyy isän natsihenkisyydestä. Isä kavalsi vaimonsa juutalaiset ystävät 1940-luvun sota-Helsingissä.

Mitättömyyden tunteen ja jumalallisen hybristelyn välinen pingottuneisuus saa takautumissa dramaattisiakin käänteitä. Syyllisyys ja anteeksianto ovat elokuvan suuria teemoja.

Veden peilin ensi-ilta oli perjantaina 19.lokakuuta.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Hinduille pyhä Jamuna-joki vaahtoaa valkoisena saastumisen seurauksena.

Invisible Demons tuo ympäristökatastrofin iholle

Elokuvassa tunturit mielletään nukkuviksi jättiläisiksi.

Nukkuvat jättiläiset heräävät – Tunturin tarina on hyvä päätös luontofilmitrilogialle

KAVI esittää Helsingissä Kino Reginassa joulukuussa viisi Šukšinin elokuva. Niistä yksi on Me poikamiehet.

KAVIn Šukšin-elokuvien sarja käynnistyy joulukuussa – ”Teemana elokuvissa on usein maalaisuus, siperialaisuus ja nyrjähtänyt syrjäytyneisyys”

Ohjaaja Juho Kuosmanen sanoo, että hänen elokuvansa ja Rosa Liksomin kirja ovat itsenäisiä eri teoksia, mutta sielunkumppaneita keskenään. Kuvassa Kuosmanen pääosanesittäjä Seidi Haarlan kanssa kuvausjunassa.

Ohjaaja Juho Kuosmanen Hytti nro 6:sta: ”Molemmat teokset ovat muiston kaltaisia”

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään