KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Sara Hildénillä kuvat siirtyivät musiikkiin ja musiikki kuviin

Kuvasta kuultavaa -paneelissa säveltäjä Jouni Kaipainen (vas.), sanoittaja Vexi Salmi, kuvataiteilija Lars Holmström, kulttuuritoimittaja Siskotuulikki Toijonen ja museonjohtaja Riitta Valorinta.

Kuvasta kuultavaa -paneelissa säveltäjä Jouni Kaipainen (vas.), sanoittaja Vexi Salmi, kuvataiteilija Lars Holmström, kulttuuritoimittaja Siskotuulikki Toijonen ja museonjohtaja Riitta Valorinta.

Juha Drufva
26.11.2012 14.55

Kuvat siirtyivät musiikkiin ja musiikki kuviin, kun Ekspressioita-näyttelyn innoittamina syntyneitä TAMKin sävellysopiskelijoiden uusia sävellyksiä esitettiin sunnuntaina Sara Hildénin taidemuseolla 150 hengen yleisölle.

Paksulla siveltimellä tehdyt voimakkaat öljyvärivedot houkuttelivat esiin hyvin toisenlaisia sävelkulkuja kuin akvarellin tasaisenohuet väripinnat.

Kuvasta kuultavaa -paneelissa säveltäjä Jouni Kaipainen, taiteenkerääjä ja sanoittaja Vexi Salmi ja kuvataiteilija Lars Holmström keskustelivat kulttuuritoimittaja Siskotuulikki Toijosen johdolla musiikin ja kuvataiteen sukulaisuudesta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ekspressioita-näyttelyssä on esillä muun muassa säveltäjä Arnold Schönbergin maalauksia.

Kaipainen totesi, että ekspressionismi jätti myös musiikkiin vahvan jäljen vuosina 1905–14. Sen jälkeen ekspressionistisia sävellyksiä on syntynyt tasaiseen tahtiin tähän päivään saakka.

– Schönberg käänsi romantiikan symbolistiseen suuntaan. Hänen konserttonsa ovat eräänlaisia musiikillisen suuruudenhulluuden maailmanennätyksiä. Schönberg pohdiskeli oliko suuri yleisömenestys vai esteettiset näkökohdat ensisijaisia. Hänen valintojensa keskiössä oli, huutaako suurilla estradeilla myöhäisromantiikan tapaan vai porautuako yksilön sieluun. Liszt ja Wagner olivat jo hipaisseet sävellyksissään tonaalisuuden poistamista.

Unien tulkinta ja suhteellisuusteoria

Kaipaisen mukaan Freudin unien tulkinnan ilmestyminen vuonna 1905 vaikutti ekspressionismin syntyyn.

– Samana vuonna ilmestynyt Einsteinin suhteellisuusteoria oli niin korkealentoinen, että tuskin taiteilijat sitä omaksuivat yhtä nopeasti kuin Freudin teoriaa. Schönbergin sävellykset Odotus vuodelta 1909 sekä Kuuhullu Pierrot kolmea vuotta myöhemmin ovat ajankohdalle luonteenomaisia teoksia. Odotus on kauhukertomus naisesta, joka luulee murhanneensa poikaystävänsä. Schönberg oli kotonaan niin kirjallisuus- kuin kuvataidepiireissäkin.

Kaipaisen mukaan atonaalisen musiikin seuraaminen on vaikeaa, koska siitä puuttuu hierarkia. Sitä ei voi kuunnella muistinvaraisesti, ja kuulija putoaa helposti kärryiltä.

– Lähtökohtana on, että emme voi muistaa mitään, koska mikään ei toistu. Kaikki on unen tai painajaisen kaltaista tajunnanvirtaa. Kuuhullu Pierrot on ytimekästä ja nasevaa puhelaulua lausumisen ja laulamisen puolivälissä.

Sota politisoi ekspressionistit

Taiteenkerääjä ja sanoittaja Vexi Salmen mukaan 1900-luvun alun taiteesta löytyy aina jotain uutta.

– Oli kuin ennen ensimmäistä maailmansotaa olisi jostain repäisty toisia näkemättä ja kuulematta samantapaisia ilmiöitä. Tuo aikakausi oli länsimaissa renessanssiin verrattava kollektiivinen ilmiö. Tuolloin eli vielä voimakkaasti haave, että taiteella voi muuttaa asioita, uskallettiin seikkailla ja hypätä tuntemattomaan, mihin ei tavallisella kompassilla ja kartalla päästä.

– Ekspressionismi kukoisti voittopuolisesti saksankielisillä alueilla, sekä Venäjällä ja Ranskassa. Ennen 1. maailmansotaa se ei ollut poliittisesti järjestäytynyttä, mutta politisoitui heti maailmansodan jälkeen, jolloin lojaalisuus humanismia ja vasemmistolaisuutta kohtaan syntyi.

Kuvataiteilija Lars Holmströmin mukaan Saksan 1. maailmansodassa kärsimä tappio vaikutti raskaasti myös ekspressionististen taiteilijoiden elämään. Moni heistä kaatui sodassa.

– Jotkut kuvasivat sotaa rankaksi mutta värikylläiseksi ilmiöksi. Vuodesta 1916 lähtien ekspressionismi liittyi dadaismiin ja päinvastoin.

Mestarillinen lyyransoittaja Leonardo da Vinci (1452–1519) määritteli musiikin maalaustaiteen nuoremmaksi sisareksi, koska molempia kannattelivat harmoniset mittasuhteet.

Kaipaisen mukaan ne voivat olla sisaruksia, mutta maalaustaiteessa volyymi on paljon suurempi kuin musiikissa.

– Musiikissa ja kuvataiteessa ei tarvita sanallisia selityksiä.

Salmen mielestä musiikki ja kuvataide ovat enemmän sisaruksia keskenään kuin kirjallisuuden kanssa, koska kirjallisuus on kankein taidemuoto.

Äänen- ja värisävyt läheisiä

Holmströmin mukaan musiikki aukeaa abstraktisuutensa kautta useimmille.

–Volyymi tarkoittaa kuvassa kolmiulotteisuutta ja musiikissa voimaa. Äänensävyt ja värisävyt ovat läheisiä käsitteitä. Schönberg totesi, että kuvataiteissa pitäisi jotain osatakin. Pelkkä tunteen ilmaisu ilman tekniikan taitamista ei riitä.

Salmen mielestä impressionismi ja symbolismi olivat unimaailmassa leijailua, joka auttoi korkeintaan joogaamaan.

– Ekspressionismi laajensi taiteen aluetta, johon edelliset tyylisuunnat eivät kyenneet.

Kaipaisen mukaan ekspressionismi oli portti nykyihmisen aikaan ja nykymaailmaan.

– Modernin filosofian tavoin se korosti, että yhtä totuutta eikä lopullisia varmuuksia ole. Se korvasi lopulliset totuudet hyvillä kysymyksillä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään