KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Antti santti ja kova pamaus

Pirjo Hämäläinen
11.12.2012 18.00
Fediverse-instanssi:

Joulu on vihdoin koittanut, sillä Antti joulut alottaa, Tuomas tuppaan taluttaa, paha Paavo poes ajjaa. Antin nimipäivää vietettiin jo viime perjantaina.

Läntinen kristikunta muistelee marraskuun 30. päivänä Pyhää Andreasta, mutta venäläisillä muistopäivä on pari viikkoa myöhemmin, 13. joulukuuta. Tämä on ymmärrettävää maassa, jossa lokakuun vallankumous tehtiin marraskuussa ja joulua juhlitaan tammikuussa.

Meillä Antin päivä on saanut vakavia kansallisia sävyjä: 30. 9. 1495 kuultiin Viipurissa kova pamaus ja 30. 9. 1939 idempänä Kannaksella talvisodan ensimmäinen tykinjyrähdys.

ILMOITUS
ILMOITUS
Viipurin pamauksesta oli talvisotaan tasan 444 vuotta, kuten lukumystiikkaan uskovat ääni väristen henkäisevät.

Viipurin pamauksesta oli talvisotaan tasan 444 vuotta, kuten lukumystiikkaan uskovat ääni väristen henkäisevät. Historiantutkija Jouko Teperi on kuitenkin huomannut, ettei ajatus pidä kirjaimellisesti paikkansa.

Talvisodan aikaan Suomessa käytettiin nimittäin gregoriaanista ja pamauksen aikaan juliaanista kalenteria, joka oli jäänyt jo tuolloin kymmenisen vuorokautta luonnollisesta vuodenkierrosta jälkeen.

Venäjällä juliaaninen kalenteri eli ”vanha luku” hylättiin vuonna 1918, mutta kaikki kirkolliset juhlat määräytyvät yhä sen mukaan.

Pikantti erikoisuus on ”vanha uusi vuosi” tammikuun 14. päivänä. Monen venäläisen mielestä gregoriaaninen kalenteri heitti uuden vuoden täysin väärään paikkaan, joten onnen takaamiseksi samppanjapulloja korkataan sekä uutena vuotena että kahden viikon kuluttua ”vanhana uutena vuotena”.

”Komeat revontulet, ajatteli Knuut Posse, jo näin varhain marraskuun lopussa, ja samassa hänen suunsa aukeni ja hän huusi kumealla, kauas kuuluvalla äänellä: Andreaksen risti! Andreaksen risti!”

Kaari Utrion Viipurin kaunotar (1973) alkaa kuvauksella Viipurin pamauksesta. Pamausiltana kaupungin taivaalla nähtiin outo valoilmiö, joka saattoi olla revontulten loimua, mutta keskiaikaiset ihmiset tulkitsivat näyn Pyhän Andreaksen ristiksi.

Ensimmäinen kuva pamauksesta julkaistiin nelisenkymmentä vuotta myöhemmin Olaus Magnuksen Carta marinassa, Pohjoismaiden merikartassa. Kuvan piirtäjä käsitti pamauksen tulivuoren purkaukseksi, vaikka Viipurissa räjähti ilmeisesti vain ruuti.

Venäläiset olivat parhaillaan hyökkäämässä Viipuriin, mutta pamauksen ja ristin takia he joutuivat pakokauhun valtaan, mistä riimikronikoitsija kertoo näin: ”Heidän joukossaan oli suuri sekasorto, he hyppivät toistensa päälle; toinen tahtoi toista vahingoittaa, ja niin heistä alkoi vuotaa veri; ja siinä venäläinen sotajoukko antoi periksi.”

Pyhä Andreas, Antti santti, oli entinen Galileanjärven kalastaja ja ahventen herra, joka istui airoissa, kun veli Pekka piti perää.

Marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 62 Andreas naulittiin kreikkalaisessa Patraksen kaupungissa X:n muotoiselle ristille. Harvinainen valo ympäröi kuolevaa Andreasta, mikä tarjosi ainesta muillekin valoon liittyville legendoille.

Viipurissa tilanne oli sikäli ongelmallinen, että Andreas kuului sekä ruotsalaisten että venäläisten pyhimyskaanoniin ja molempien valtakuntien kirkoissa oli hänen kunniakseen juuri suitsutettu ja messuttu.

Tasan puntit eivät kuitenkaan menneet. Ruotsin itäisellä laidalla Suomessa Andreakselle ei ollut kirkkoja liiemmin omistettu. Kemiöön oli valmistunut hiljan yksi, mutta sekin piti jakaa Neitsyt Marian kanssa.

Norjan Pyhälle Olaville suomalaiset pystyttivät keskiajan mittaan vähintään kaksitoista kivikirkkoa. Kun Tyrvään Pyhän Olavin kirkko vuoden 1997 tulipalossa tuhoutui, epäröimättä se palautettiin alkuperäiseen kuosiinsa.

Andreaksen mielestä Olavin suosio oli varmasti käsittämätön. Andreas itse oli opetuslapsi, mutta mitä oli Olavi? Väkivaltainen viikinki ja traaninhajuisen villiheimon päällikkö, jota alamaiset inhosivat ja pelkäsivät. Tätä riitapukaria suomalaiset sitten polvet ruvella palvoivat.

Venäjää Andreas totta puhuen rakasti. Vielä eläessään hän matkaili Kiovassa ja Mustallamerellä ja hurraava kansa alkoi kutsua häntä koko Venäjänmaan apostoliksi.

Andreaksen ruumis vietiin vuonna 357 juhlasaatossa Konstantinopoliin. Sieltä jokin luunsiru päätyi Italian Amalfiin, toinen Varsovaan, käsi Moskovaan ja kallo Roomaan. Nykyisin kallo on teloituspaikalle rakennetussa kirkossa.

Skoteilla on tapahtumista erilainen näkemys. Heidän mielestään Andreaksen ruumista kuljettanut laiva eksyi pohjoiseen ja haaksirikkoutui Skotlannin rannikolla. Myöhemmin skottien ja saksien välisessä taistelussa taivaalle ilmestyi – Viipurin tapaan – Andreaksen risti.

Marraskuun viimeinen, Antin päivä, on Skotlannin kansallispäivä ja Skotlannin lipussa sinistä taustaa leikkaa Andreaksen valkoinen vinoristi. Venäjän merivoimien lippuun ja sen pohjalta sommiteltuun Suomen lippuun värit tulivat toisin päin.

Pyhän Andreaksen ritarikunta jakoi Venäjällä maan korkeimpia kunniamerkkejä. Suomalaisista briljanttikoristeisen ristin saivat isä ja poika, Gustaf Mauritz ja Alexander Armfelt.

Ritarikuntien mukaan nimettiin myös Helsingin neljä katua, mutta nykyisin Pyhän Andreaksen katu on Lönnrotinkatu, Pyhän Vladimirin katu Kalevankatu, Pyhän Georgin katu Yrjönkatu ja Pyhän Annan katu arvatenkin Annankatu.

Suomenkieliset kutsuivat Lönnrotinkatua aiemmin Antinkaduksi ja jotkut paljasjalkaiset puhuvat yhä ”siitä kadusta, joka oli ennen Antinkatu”. Nythän Helsingissä on myös uusi Antinkatu, Annankadusta irrotettu tynkä.

Halusiko Andreas pelotella Viipuriin hyökkääviä venäläisiä, jotka kova pamaus oli jo säikyttänyt henkihieveriin? Ei tietenkään.

Ristin näkeminen on tarinoissa aina hyvä merkki. Konstantinus Suuri havaitsi vuonna 312 taivaalla punaisen ristin ja voitti Tiberjoen sillalla käydyn taistelun. Tanskalaiset saivat vuonna 1208 murskavoiton Liivinmaalla, kun taivaasta laskeutui punaiselle kankaalle ommeltu valkoinen risti, käyttövalmis Tanskan lippu.

Pakanat juoksevat tunnetusti ristiä karkuun, mutta toisin kuin legendan sepittäjät kuvittelivat, venäläiset eivät olleet kastamattomia raakalaisia, vaan Pyhään Andreakseen hartaasti uskovia kristittyjä. Tämän röyhkeän ylenkatseen vuoksi revontulista, kelmeästä kuutamosta tai tähtivalosta sukeutunut legenda sai sangen epäuskottavan luonteensa.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset