KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Kansallissika ja mamukalkkuna

Pirjo Hämäläinen
23.12.2012 14.54
Fediverse-instanssi:

Jouluna suomalainen kattaa pöytäänsä ruokaa, jollaiseen hän ei arkena koskisi. Läntisessä Euroopassa karjanrehuksi kasvatettu räätikkä, hienommin sanoen lanttu, saa meillä kunniapaikan, äitelää punajuurta ja suolasilakkaa pilkotaan rosolliksi, puuro paisuu myyttisiin mittoihin eikä perheen kuopuskaan uskalla suklaamuroja lautaselleen mankua.

Katolisina paastopäivinä lipeäkalaa syötiin nenää pidellen, sillä jokainen tiesi, että näin ankara katumuksen teko takaisi varman pääsyn taivaaseen. Kuvotusta lipeäkala aiheuttaa edelleen, mutta yleisen nöyryyden ilmapiirissä sitä kuuliaisesti haarukoidaan.

Vaikka joulupukkimme on ottanut punanuttuisen Coca-Cola-pukin muodon, vain moukat siemailevat jouluna sihisevää colaa. Laimea kotikalja sopii sen sijaan täydellisesti tunnelmaan.

Jos joku tarjoaa tyttärensä lakkiaisissa rosollia ja kastikkeeksi purkillisen kermaviiliä, sosiaalinen itsemurha on vaarallisen lähellä.

Marketissa kotikalja on kätketty perimmäiseen nurkkaan, kauas oluista ja siidereistä, mutta joulua varustava suomalainen löytää kyllä pullot ja lastaa niitä tyytyväisesti murahdellen kärreihinsä.

Joulun päivättöminä päivinä koteja valaisevat vain kynttilät, joita ei keskiaikaisista talikynttilöistä erottaisi. Kuusenkynttilöiden sähköjohdot piilotetaan niin kuin ne olisivat oksilla kiemurtelevia käärmeitä.

Olkia ei entisajan tapaan lattialle enää levitetä, mutta olkihimmeleillä, olkipukeilla ja olkitähdillä puutetta yritetään korvata.

Jouluna huvittelu on kielletty. Aattona vaelletaan mieli raskaana hautausmaalle ja jouluaamun pimeydessä haparoidaan kirkon puupenkkiin. Vierailut ovat sallittuja vasta tapaninpäivänä, jolloin joulun katumuksen henki on jo hiukan lientynyt. Onnellinen se, joka joulusta itkutta selviää.

Parhaimmillaankin suomalainen joulu on tylsä. Vanhemmat, isovanhemmat ja lapset kokoontuvat keittiön pöydän ääreen jouluaterialle. Ikkunassa riippuu kellastunut pahvienkeli ja ikkunalaudalla seisoo kuopuksen päiväkodissa väsäämä silmäpuoli joulutonttu. Nurkan takana olohuoneessa on auki televisio, josta kantautuvat Katri Helenan joululaulut.

Keskustellaan vaisusti siitä, oliko lanttulaatikko viime vuonna löysempää. Mummo tonkii epäluuloisesti rosollia. Onko tässä sipulia? Sitten mie en voi ottaa, kun yöllä taas korventaa.

Läskiä en syö, esikoinen marisee ja hakkaa lautasta. Enkä minä, enkä minä, kuopus säestää. Ei se ole läskiä, se on valkoista lihaa, äiti valehtelee.

Kuka haluaa lisää perunaa? Ilman perunaa Suomen kansa olisi kuollut jo kivikaudella nälkään, isä esitelmöi. Potaatti, mummo havahtuu. Mie kuulin eläkeläiskerhossa, että potaatti pierettää. Mie en ota.

Kyllä suomalainen joulu on sitten tunnelmallinen, vaari henkäisee. Vain Pohjolassa on oikea joulu, sillä joulun sanoma, se vaatii hankia ja pakkasta, eihän sitä muuten ymmärrä.

”Enkelit ensin paimenille lauloi, sielusta sieluhun kaiku soi”, Katri Helena protestoi vienosti televisiossa.

Suomalainen joulu on lavastus, joka toimii heikosti. Perheissä tavoitellaan entisajan maalaisjoulua, vaikka kukaan ei tiedä, millä vuosikymmenellä tai vuosisadalla tuo entisaika vallitsi.

Valkea joulu on samaa illuusiota. Postikorteista olemme oppineet, että entisaikaan lunta riitti räystääseen asti, huurteiset puut seisoivat jäykkinä kuin patsaat, jättiläismäiset punatulkut pönöttivät lyhteissä ja varpuset nappasivat riemuiten siemenen pienoisen. Taisipa joku tilhikin punapihlajassa vierailla.

Jouluna ei syödä parasta, mitä rahalla saa, vaan silloin jäljitellään entisajan omavaraistaloutta. Kinkkua ostetaan normaalioloissa muutama ohuenohut siivu, mutta joulun talonpoikaisissa fantasioissa siasta ei kannata lohkoa kuin seitsemän kilon kimpaleita.

Mikäli lanttulaatikko ja perunalaatikko olisivat oikeasti maukkaita, kai niitä noukittaisiin marketin laarista läpi vuoden, mutta kuka niihin vapaaehtoisesti koskee? Yhdeksänkymmentä prosenttia suomalaisista asettaa pizzat ja lasagnet etusijalle.

Päärynä- ja avokadosalaattien rinnalla rosolli on suoraan sanoen pahaa. Jos joku tarjoaa tyttärensä lakkiaisissa rosollia ja kastikkeeksi purkillisen kermaviiliä, sosiaalinen itsemurha on vaarallisen lähellä.

Katolisissa maissa hartaus ja hauskanpito eivät sulje pois toisiaan. Ensin käydään keskiyön messussa ja sitten kalistetaan kastanjetteja ja tanssitaan lanteita ketkuttaen kadulla.

Luterilaisessa Suomessa joulunviettoa sävyttää katumus, mihin on historiallinen selitys. Katolisilla suuria juhlia edeltää aina paasto, joka päättyy vasta aaton vaihtuessa juhlapäivään, mutta kiitos Martinus Lutheruksen, meillä paastoa ei ole.

Vaatimattomat paastoruuat, lipeäkala, suolasilakka, puuro ja räätikkä, ovat silti jäljellä. Samalla tavoin kuin jouluaatosta on tullut varsinainen joulu, aaton paastoruuista on tullut varsinainen jouluateria.

Espanjalaiset syövät jouluna karitsaa, kalkkunaa ja mereneläviä ja juovat jaloimpia viinejä. Ranskalaisilla on pöydässä ostereita, hanhea, hanhenmaksaa ja samppanjaa; italialaisilla taas ankeriasta, mustekalaa ja salvukukkoa. Maljoja kohotellaan, maljapuheita pidetään, nauretaan, lauletaan, hullutellaan ja kujeillaan.

Kinkku on paastodieetissämme epäkristillinen poikkeus. Pohjoismaiden ulkopuolella sikaa ei juuri juhlapöytään päästetä eikä sitä Suomessakaan pääsiäisenä tai juhannuksena nautita. Meidän luterilaiseen jouluumme sika on ängennyt Ruotsista, pakanoiden haureellisista talviorgioista.

Tästä huolimatta sika on saanut kansallisen luonteen. Kun joulun alla kiistellään, pysytelläänkö yhä kinkussa vai syötetäänkö perheelle uskaliaasti kalkkunaa, kyse on nationalismin ja internationalismin taistelusta.

En tiedä, onko asiaa tutkittu, mutta olettaisin, että kalkkunan kannattajat puolustavat monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta, kun taas kinkun kannattajat haluavat säilyttää Suomen suomalaisilla ja elää maassa maan ihanalla tavalla.

Kalkkunahan tuli Eurooppaan vasta uudella ajalla ja sitä ennen pärjättiin mainiosti ilman tätä rumasti rääkyvää, riidanhaluista ja ihan kamalan näköistä otusta. Jos vertaa sikaa, joka on kaunis jo pienenä, ja epämuodostunutta kalkkunaa, huomaa hetkessä, kumpi on aitosuomalainen kotieläin ja kumpi syvästi arveluttava vieraslaji, etten sanoisi maahanmuuttaja.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset