KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Kuka saa sanoa ja mitä?

Tuula-Liina Varis
13.1.2013 16.00

Umayya Abu-Hannan vuodenvaihteessa Helsingin Sanomissa julkaistu suomalaista rasismia kritikoiva essee herätti poikkeuksellisen vilkkaan keskustelun. Ei niinkään asiasta vaan asian sanojasta. Onko Hollantiin pieneen tyttäreensä kohdistuvan rasismin takia muuttanut Umayya ollenkaan oikea henkilö esittämään näkemyksiään suomalaisesta rasismista?

Monen mielestä ei. Miksi ei?

Suomessa ei ylipäätään pidetä siitä, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt käyvät julkista keskustelua omassa asiassaan. Mutta Umayyan kohdalla on vielä erityinen syy: hän on Suomessa menestynyt. Hän on saanut opiskella, hän on saanut tehdä tärkeää työtä kulttuuri-, opetus- ja media-alalla, hän on saanut merkittäviä palkintoja. Hän on menestynyt hyvin kunnallis-, eduskunta- ja EU-vaaleissa. Hänet on kutsuttu presidentin linnaan. Umayya on ”saanut” Suomelta paljon. Hänen pitäisi olla kiitollinen eikä kriittinen.

Umayya on kieltämättä menestynyt paremmin kuin syntyperäisten suomalaisten enemmistö. Mutta miksi hänen pitäisi olla kiitollinen? Kun syntyperäinen suomalainen opiskelee akateemisen tutkinnon, etenee urallaan, julkaisee kirjoja ja saa palkintoja, hän on kerrassaan ihailtava, itse tiensä raivannut ihminen. Ei häneltä odoteta kiitollisuutta vaan enemminkin tervettä iloa ja ylpeyttä omista saavutuksistaan, niin kuin oikein onkin. Umayya muutti Suomeen parikymppisenä 30 vuotta sitten. Hänkin on itse raivannut tiensä, tehnyt työnsä ja maksanut veronsa. Miksi hänen pitäisi kokea olevansa kiitollisuuden velassa?

Miksi kenenkään tänne muuttaneen pitäisi? Eivät Ruotsiin paremman elämän toivossa muuttaneet sadat tuhannet suomalaisetkaan tunteneet kiitollisuutta. He tekivät kovaa työtä ja kokivat suuresti hyödyttävänsä ruotsalaista yhteiskuntaa. Ei heitä pidetty elintasopakolaisina. Sanakin taidettiin keksiä Suomessa, kun tänne alkoi tulla väkeä muualta maailmasta. Ruotsalainen yhteiskunta on kohdellut suomalaisia maahanmuuttajia paremmin kuin suomalainen omiaan, mutta silti on nuristu siitä, että suomalaisia pidetään Ruotsissa toisen luokan kansalaisina.

Ei Umayyalla ole syytä kiitollisuuteen, ennemminkin meillä. Umayya Abu-Hanna on tabunmurtaja, joka on iloisen epäkorrektisti rikkonut sitä sääntöä, että keskustelua rasismista saavat käydä vain syntyperäiset suomalaiset maahanmuuttajien päitten yli. Hänellä on kanttia mielipiteittensä esittämiseen juuri siksi, että hän on menestynyt suomalaisessa yhteiskunnassa. Pikkuhiljaa, vaikkakin vaikeasti olemme tottuneet siihen, että maahanmuuttajat ajavat busseja, hoitavat vanhuksiamme ja sairaitamme ja siivoavat konttoreitamme ja hotellejamme. Mutta korkeakoulutettu, yhteiskuntaan perehtynyt, teräväkielinen nainen on monelle myrkkypakkaus. Hyppii nenälle, vaikka on ”saanut” tässä maassa niin paljon!

Umayya Abu Hanna on erityisesti kirjassaan Sinut kertonut omista kokemuksistaan rasististen loukkausten kohteena. Ne kokemukset eivät ole vähäiset. Hän ei kuitenkaan artikkelissaan kanna huolta itsestään vaan pienestä tyttärestään Reemasta, joka on etelä-Afrikasta adoptoitu zulu ja joka joutui Suomessa törkeän vihamielisyyden kohteeksi jo melkein vauvaikäisenä. ”Saatanan neekerikakaraa” eivät huutaneet hullut vaan tavalliset suomalaiset, tavallisissa tilanteissa, kuten metroasemalla ja lentokentän laukkuhihnalla. Kun Umayya itsenäisyyspäivävastaanotolla työnsi tervehtiessään Tarja Halosen käteen tyttärensä viestin, lööppimedia pöyristyi tällaista etikettivirhettä ja ”vihamielistä kirjettä” presidentille. Umayya itse kertoo artikkelissaan asian toisin, mutta mehän tietysti luotamme aina liioittelemattoman totuuden kertovaan aitosuomalaiseen lööppilehteen kuin maahanmuuttajanaisen selittelyihin.

Reemalle törkeyksiä huutaneet suomalaiset tietysti ovat aivan yksittäisiä poikkeustapauksia, höperöitä, joita sitä paitsi on enemmän muissa maissa, kuten Hollannissa, jonka rasisteja Ilta-Sanomien kolumnisti tiesi luetella pitkän listan.

Suomalaista muukalaisvihaa vähätellään, jopa mediassa, vaikka on ilmiselvää, että Suomen suunta ei ole hyvä. Populistinen puolue ratsasti viime eduskuntavaaleissa voittoon juuri rasismilla. Siellä keksittiin sana ”maahanmuuttokriittisyys”, jonka media purematta nielaisi. Puolueen suurimmat ääniharavat profiloituivat nimenomaan maahanmuuttovihamielisiksi. Jotkut ehdokkaat, jopa läpi menneet edustajat ovat saaneet tuomioitakin rasistisista rikoksista. Monen henkinen koti on natsihenkisissä liikkeissä ja yhdistyksissä. Vanhakantaiseen isänmaallisuuteen verhoutuva muukalaisviha ja epäluulo ”vieraita” kulttuureja kohtaan on puolueen ideologian keskeistä ydintä.

Ksenofobiaa lietsovan populismin jättimenestys on pelottava ilmiö. Mutta pelästyikö esimerkiksi suomalainen media? Se päinvastoin innostui populistijohtajasta kuin viihdetähdestä, lankesi hänen lumoihinsa, toisteli hänen sloganejaan, teki mahdolliseksi juuri sen, minkä Umayya Abu-Hanna artikkelissaan toteaa: ”Suomessa rasismista on tullut älyllistä osallistumista demokraattiseen yhteiskuntaan.”

Maailmassa ei ole ainoatakaan maata, jossa ei olisi rasismia, enemmän tai vähemmän. On typerää puolustella sitä täällä Suomessa. On hyödytöntä inttää siitä, kuka aihepiiristä saa käyttää julkisia puheenvuoroja ja missä sävyssä. On järjetöntä kilpailla siitä, mikä rasistinen maa on rasistisempi kuin Suomi. Emme ole koskaan eläneet, emme elä, emmekä tule koskaan elämään ”puhtaissa” kansallisvaltioissa, vain ”omiemme” keskuudessa. Se on menneisyyden harha ja tulevaisuuden houre. Mitä terävämpää ja syvempää keskustelua suomalaisesta rasismista käydään, sen parempi. Mitä enemmän ja kriittisemmin siihen osallistuvat nimenomaan maahanmuuttajat, omien kokemustensa pohjalta, sen hyödyllisempää meille kaikille, koko maalle ja maailmalle.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään