Yleissitovuus ja yhdenvertaisuus unohtuivat tekijöiltä
Työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu ja työehtosopimusten yleissitovuus unohtuivat Osmo Soininvaaralta ja Juhana Vartiaiselta, kun he laativat raporttinsa Lisää matalapalkkatyötä.
Nuorten työllistämiseksi raportissa esitetään lukuisia joustoja. Eläkeiässä oleville esitetään palkka-alea ja että työehtosopimus ei enää koskisi heitä.
– Kaikenlaistahan sitä voi esittää. Tekijät unohtavat, että Suomea sitovat myös kansainväliset määräykset työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta, työoikeuden professori Seppo Koskinen sanoo.
– Soininvaara ja Vartiainen ovat sentään jonkin verran koulutettuja ihmisiä. Kyllä heidän pitäisi tietää, että meillä on sopimukset ikäsyrjinnän kiellosta, hän lisää.
Ei pehmeämpi, vaan kovempi keino
Kaksikko esittää, työehtosopimuksen velvoitteet eivät koskisi 60 vuotta täyttänyttä työntekijää, jos tämä tekisi uuden työehtosopimuksen alemmalla palkalla samalle työnantajalle. Samaan aikaan työntekijä saisi osan eläkkeestään etukäteen osaeläkkeenä.
Vanhuuseläkkeelle siirtyvä voisi saada eläkettä ja palkkaa samaan aikaan. Ehtona olisi, että työtekijä tekee uuden työsopimuksen, joka vapauttaa työnantajan työehtosopimuksen määräyksistä.
– Tällaiset negatiiviset ratkaisut eivät auta työurien pidentämisessä, Koskinen sanoo.
Monet eläkeikäiset ovat pitäneet uusia työsuhteita keinona pidentää työuria.
– Jos heihin ei sovelleta työehtosopimusten määräyksiä, se ei ainakaan tätä tarkoitusta tue. Tämä ei olisi keino pehmeämpään eläkkeelle siirtymiseen, vaan itse asiassa siirtyminen uuteen niukkaan elämänmuotoon.
Irtisanomissuoja heikko jo nyt
Raportissa suositetaan myös irtisanomissuojan heikentämistä pienissä yrityksissä. Koskinen huomauttaa, että irtisanomissuoja on jo nyt varsin heikko.
– Kun työnantaja haluaa kollektiivisin perustein eroon työntekijöistään eikä ota uusia työntekijöitä, miten irtisanomissuojan voi enää alemmaksi saada, Koskinen ihmettelee.
Mikäli irtisanomissuoja halutaan heikommaksi sen takia, että työnantaja voisi vaihtaa kallispalkkaisen henkilöstön huonommin palkattuun, se ei onnistu. Koskinen huomauttaa, että tällainen menettely ei sovi yhteen länsimaisten oikeusperiaatteiden kanssa.
– Se on kansainvälisten sitoumusten vastaista.
Työsuojelussa väärä suunta
Soininvaaran ja Vartiaisen paperissa ehdotetaan, että työnantaja voitaisiin vapauttaa työntekijän työkyvyttömyyseläkkeen riskistä. Riskistä välttyisi maksamalla nykyistä korkeampaa työkyvyttömyyseläkemaksua. Vapautukseen ei vaadittaisi perusteluja, ja siitä sovittaisin palkkauksen yhteydessä.
Työelämän tutkija, professori Asko Suikkanen pitää esitystä kummallisena. Hän huomauttaa, että työkyvyttömyyseläkkeitä on yritetty vähentää kohentamalla työolosuhteita, työterveyshuoltoa ja lisäämällä kuntoutusta. Niihin satsannut työnantaja on saanut helpotuksia vakuutusmaksuihin.
– Tällä linjaa pitäisi vahvistaa siten, että ne työnantajat saisivat tuntuvia maksuhelpotuksia, joilla on vähemmän työtapaturmia kuin alalla keskimäärin.
Suikkasen mukaan tällä tavoin tuettaisiin työurien pidentämistä.
Pulmallista on myös, että vapautus koskisi yksittäistä työntekijää. Alakohtaiset erot työkyvyttömyysriskissä tunnetaan, samoin ikään liittyvät.
– Eri toimialojen riskikerroin voidaan laskea. Yksilökohtaisesti tällaista on mahdotonta määrittää.
lehti 