KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Puoluemuoto ja julkisuuden rakennemuutos

Työväenluokan sisällä on suuri määrä erilaisia alakulttuureja ja vähemmistöjä. Niiden ääntä ei saa vaimentaa. Kuvassa vasemmisto vappumarssilla viime keväänä.

Työväenluokan sisällä on suuri määrä erilaisia alakulttuureja ja vähemmistöjä. Niiden ääntä ei saa vaimentaa. Kuvassa vasemmisto vappumarssilla viime keväänä. Kuva: Jussi Joentausta

Jorma Mäntylä
16.3.2013 14.08
Fediverse-instanssi:

Puheenvuoro

Suomen vasemmistopuolueet ovat sopeutuneet muuttuneeseen julkisuuteen puolinaisesti. Puolueet ovat lähteneet mukaan verkkojulkaisemiseen ja sosiaaliseen mediaan, mutta toteuttavat siellä melko perinteistä yksisuuntaista tiedottamista. Postmodernin ajan puolueorganisaatiossa se ei enää toimi.

Kiinnittyminen puolueisiin ja ammattiliittoihin tapahtuu eri tavoin kuin työväenpuolueiden perustamisen aikaan 1900-luvun taitteessa. Tilannetta mutkistaa vielä sukupolviero. Eri-ikäiset suhtautuvat puoluetoimintaan eri tavoin.

Sadassa vuodessa on tapahtunut merkittävä julkisuuden rakennemuutos, jota Jürgen Habermas (s. 1929 ) kuvaa teoksessaan Strukturwandel der Öffentlichkeit (suom. Julkisuuden rakennemuutos, 2004). Moderni julkisuus syntyi 1800-luvulla kapitalismin tarpeisiin. Rationaalisten päätösten oletettiin syntyvän, kun erilaiset näkemykset kohtaavat julkisuuden avoimella torilla ja paras argumentti voittaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Työväenliikkeen saavutusten ansiosta yksilöllinen elämäntapa on mahdollistunut lähes koko yhteiskunnassa.

Ideaalijulkisuus oli tilapäinen. Monopolisoitumisen ja kaupallistumisen myötä julkisuuden rationaalinen funktio heikkeni. Julkisuus ei ole enää keskustelevan ja järkeilevän yleisön rationaalia tahdonilmausta, vaan eräänlaista ylhäältä päin tuotettua näytelmää. Julkisuutta manipuloidaan mainonnan ja pr-toiminnan avulla, ja teknokraattisia päätöksiä vain legitimoidaan julkisuudessa.

Mutkia oikoen, mielestäni V.I. Leninin puolue- ja lehdistöteoria (Mitä on tehtävä, 1902) oli vastaus tämän tyyppiseen tilanteeseen Venäjän erityisoloissa. Siinä kyseenalaistettiin tsaristinen näytelmäkäsikirjoitus monoliittisen vaihtoehtojulkisuuden avulla, johon koko puolueen piti sitoutua. Tällaisen ajattelun varaan syntyivät Suomen työväenlehdet 1900-luvun alussa.

Nyt 111 vuotta myöhemmin ihmetellään, miksi tämä konsepti ei enää toimi. Selityksenä alenevalle kannatukselle esitetään, että tiedotus ei toimi, viesti ei mene perille. Perustetaan nettisivuja, blogeja, sähköpostilistoja ja ollaan somessa, mutta ei vain kannatus nouse.

Työväenluokka ei ole kadonnut, mutta se on muuttanut muotoaan. 1900-luvulla yhteiskunnat jakautuivat selvästi kapitalisteihin ja työläisiin. Militantit työväenpuolueet organisoivat työläiset yhtenäiseen toimintaan vaihtoehtojulkisuuden avulla. Joukkovoiman avulla kapitalistit pakotettiin myönnytyksiin ja demokraattisiin uudistuksiin. Vanhan työväenliikkeen saavutukset, kuten äänioikeus, peruskoulu ja kansanterveyslaki, olivat suuria uudistuksia.

Tämän päivän kansalaisyhteiskunta sosiaalisine verkostoineen on radikaalisti muuttunut. Työväenliikkeen saavutusten ansiosta yksilöllinen elämäntapa on mahdollistunut lähes koko yhteiskunnassa. Vaikka työväenluokka on olemassa, sen sisällä on suuri määrä erilaisia alakulttuureja ja vähemmistöjä. Internet ja some ovat vahvistaneet niitä, ja siksi alakulttuurien sosiaalinen koheesio voi olla voimakkaampi kuin luokkasidonnaisuus.

Ranskalainen sosiologi Pierre Bourdieu (1930–2002) kutsui ilmiötä distinktioksi, erottautumiseksi. Distinktio on ristiriitaista. Ihminen pyrkii pois esimerkiksi valtavirrasta, mutta pyrkii samalla kohti jotain ideaalia.

Tässä on sekä ongelma että mahdollisuus, jota vasemmistopuolueet eivät ole ratkaisseet. Luokkasidonnaisuuden on pelätty hukkuvan yksilöllisen elämäntavan aiheuttamaan sosiaaliseen pirstoutumiseen erilaisiksi vähemmistöiksi. Poliittinen ikään kuin piiloutuu, mutta väijyy taustalla, kunnes ryöpsähtää ajoittain esiin jopa aiempaa voimakkaammin. Nimittäin yhteiskunnalliset ristiriidat eivät ole kadonneet.

Työttömyys on järkyttävää verrattuna 1960–70-lukuun. Pääoma- ja palkkatulojen ero on kasvanut, ympäristön kestokyky lähestyy ja demokratiavaje niin EU:ssa kuin kansallisesti kasvaa. Tällöin tarvitaan valppautta ja kykyä vastata muuttuviin tilanteisiin poliittisin aloittein, joilla tavoitellaan talouden ja demokratian ideaalia. Se on mahdollista, jos puolueorganisaatio ja -julkisuus on joustava, keskusteleva ja ottaa huomioon kansalaismielipiteen.

David Cameronin puheen jälkeen olisi pitänyt vaatia kansanäänestystä EU-liittovaltiosta. Työllisyys on unohdettu, kun on hyväksytty Kreikkaa, Espanjaa ja Portugalia sortavia ”tukipaketteja” eli pankkitukiaisia. On suostuttu demokratian kaventamiseen EVM- ja talouskurisopimuksin. Ylhäältä päin tuotetuille näytelmille yritettiin saada legitimaatio julkisuudessa tiedottein (Annika Lapintie, KU 12.12.2012) tai salaamalla. Kömpelöä julkisuuden hallintaa.

Nykyaikaisen puolueen on oltava löyhempi kuin 1900-luvun alun lähes sotilaallisesti organisoitu työväenpuolue. Sen on hyväksyttävä sisällään vähemmistöjä, jotka keskustelevat koko ajan ja voivat saavuttaa enemmistöaseman. Näihin linjauksiin sitoudutaan, mutta keskustelu saa jatkua.

Jürgen Habermas kutsui tätä ideaaliseksi puhetilanteeksi, joskin on kysyttävä, miten se lopulta eroaa liberaalista sananvapauskäsityksestä. Habermas joutuikin kirjoittamaan Strukturwandeliin jälkikirjoituksen, jossa myönsi brittiliberaalit kovemmaksi palaksi kuin hän oletti 1960-luvulla.

Kansan Uutiset on viime vuosina kehittynyt hyvään suuntaan. Lehti on parempi kuin puolue. Keskusteleva ja kriittinen, ja antaa tilaa erilaisuudelle ja poikkeaville mielipiteille. Ne tulee nähdä voimavarana, ei häiriönä. Pahin virhe olisi poikkeavien mielipiteiden tukahduttaminen (Risto Kalliorinne, KU 10.2.). Silloin toimittaisiin täsmälleen siten kuin Lenin torjui mielipiteenvapauden bolsevikkipuolueessa vuonna 1902.

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori, toimittaja ja kunnanvaltuutettu Kangasalta.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Puheenaihe-podcastissa juontajat Leevi Leivo (kuvassa vas.) ja Rami Kurimo haastattelevat asiantuntijoita ajankohtaisista aiheista.

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset