KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Dandy neuvostojen maassa

Pirjo Hämäläinen
16.3.2013 16.10
Fediverse-instanssi:

”Muistan Moskovan Punaisen torin paraatien valtavan vitaalisuuden, muistan äärettömät mittasuhteet nyt viholliseksemme muuttuneessa maassa. Tämä maa on jotakin, joka on aivan lähellä, joka on realiteetti.”

Näin kirjoitti Synkässä yksinpuhelussa kulttuurimatkailija ja muodikas dandy, syksyllä sata kymmenen vuotta täyttävä Olavi Paavolainen.

Kannaksen kasvattina hän oli tottunut Venäjän läsnäoloon, sillä vielä 1920- ja 30-luvulla, kun Pietarin kauppatie oli jo katkennut, Terijoen rannasta saattoi ihailla Kronstadtin tehtaanpiippuja ja Pyhän Nikolaoksen kirkon sädehtivää kupolia.

ILMOITUS
ILMOITUS
Stalinin kielitieteellisiä tutkielmia Paavolainen pänttäsi SKDL:n voimahahmon Hertta Kuusisen opastuksella.

Esseekokoelmassa Paavolaisen katse (Avain 2012) Riitta Pyykön osalle on tullut Neuvostoliitto, jonka Paavolainen näki kesän 1939 kiertomatkalla myös sisältä päin. Moskovan humussa hän viihtyi peräti kuusi viikkoa.

Paavolaisen kirjallisen uran alkupiste voidaan piirtää ehkä vuoteen 1925, jolloin Tulenkantajien yhteiskokoelma Hurmioituneet kasvot ilmestyi, mutta päätepiste osuu kiistatta Synkän yksinpuhelun vuoteen 1946.

Tuhatsivuinen sotapäiväkirja leimattiin jälkiviisaaksi mielistelyksi ja sen tekijä hyödyttömäksi esteetikoksi, joka lipitti Mikkelin päämajassa konjakkia sillä aikaa kun oikeat miehet kaatuivat rintamalla. Aseveli Olavi Siippaisen mukaan Paavolainen kävi kyllä uljasta taistelua, mutta ainoastaan TK-miesten kielivirheitä vastaan.

”Pääasiassa siinä pyritään selittämään, miten naurettavan takapajuisia Suomen ulkopolitiikassa sotavuosina oltiin, miten oivallinen valtakunta on Neuvostoliitto ja miten kurjia uskovaiset naiset”, nykyiskansain kirjallisuuden professori Rafael Koskimies lausui kanonisoituna tuomiona Synkästä yksinpuhelusta.

On sanottu, että Koskimies murskasi Paavolaisen samalla tavalla kuin August Ahlqvist Aleksis Kiven tai Lauri Viljanen Vilho Törmäsen. Tahallisen ilkeä kritiikki lannisti lahjakkaat kirjailijat ja säikäytti heidän kustantajansa. Paavolainen ja Kivi on myöhemmin rehabilitoitu, mutta Törmäsen rangaistusta ei ole vieläkään peruttu.

Inarissa syntynyt Törmänen käsitteli esikoisromaanissaan Lapin liikkuvaa työväkeä, mutta todelliselta olemukseltaan mies oli lyyrikko. Tunturilaulujen (1925) säkeet kaikuivat Yrjö Kilpisen sävelin Keski-Euroopan konserttilavoilla ja muuttuivat kotimaassa kansan anonyymeiksi sydänääniksi.

”Kun tunturilla puro hiljaa helää ja luopi kultatähkät pajurukkaan, niin sinäkin, sä Laulu, saatat kukkaan sen ihmismielen, jossa kaiho elää. Ja siksi kiitän sua, Laulu hento: sä siunaat kaihonkukin elämäni…”

Törmäsen runokuva pajuun puhkeavista kultatähkistä on kerrassaan näppärä. Vaikka viljavainiot eivät Lapissa kultaisina aaltoilekaan, maiseman kultaavat pajunkissojen kevättä ennustavat hunnut.

Lapin runoille suitsutettiin ylistystä, mutta arvostelijoiden joukossa oli myös niitä, joiden mielestä ”lappalaiset” pitäisi lukea eri sarjaan kuin suomalaiset. Vähättelyn sijasta Törmäsen turmaksi koitui kuitenkin harkitsematon kiitos.

Kun nuori Edwin Linkomies asetteli Törmästä Tulenkantajien yläpuolelle, ryhmään kuuluva Lauri Viljanen iski takaisin vertaamalla runoja viikkolehtien halpahintaisiin värssyihin. Kustantajat uskoivat Viljasta ja hylkäsivät oitis Törmäsen, joka näki tapahtuneen harkittuna murhana.

Tulenkantajista on tullut modernismin legenda ja ikoni, mutta kuka muistaa ainuttakaan Olavi Paavolaisen, Elina Vaaran tai Viljasen itsensä laatimaa runoa? Vasta laulu takaa runolle ikuisen elämän, kuten tiedämme Yrjö Jylhän Häätanhusta, jossa mulla on hautajaiset ja sulla häät.

Viimeisenä kirjailijavuotenaan 1946 Paavolainen julkaisi Synkän yksinpuhelun lisäksi fragmentteja Neuvostoliiton matkakirjasta, joka ei koskaan valmistunut.

Neuvostojen maan tuntemus vei Paavolaisen Suomi-Neuvostoliitto-Seuraan, vaikka hän vierasti sen ympärillä leijuvaa opportunismin käryä. ”Tahtoisin olla mukana – ja kumminkaan en tahtoisi.”

SNS kustansi Paavolaisen venäläisesseet, jotka olivat jo ilmestyneet Suomen Kuvalehdessä. Näin syntynyttä Pietari-Leningrad-kirjaa täydennettiin Vera Inberin ja Ilja Ehrenburgin artikkeleilla, koska Leningradin piirityksestä Paavolaisella ei ollut tietenkään kokemusta.

Paavolaisen isänmaalliset vastustajat kohottelivat merkitsevästi kulmiaan, mutta SNS:n ensimmäisten kirjailijoiden joukossa oli sellaisiakin herroja kuin teollisuusmies Heikki Huhtamäki tai teatterimies Eino Salmelainen, jonka puolueettoman arvion mukaan neuvostoteatteri oli maailman parasta.

Matkakirjan aineistoa riitti myös Tammen kustantamaan lukukirjaan Naapurimme Neuvostoliitto, jota oli ilmeisesti ajateltu Maamme kirjan jatko-osaksi. Kun kotitölli oli tuttu, oli aika tutustua naapurin isoon kartanoon.

Paavolainen käsitteli esseissään neutraaleja teemoja, tanssitaidetta ja Volgan maisemaa, mutta Stalin-jaksossa siunailtiin, millainen onni Suomea olikaan kohdannut, kun neuvostovaltion johdossa istui mies, jota kiinnostivat erityisesti kansallisuuskysymykset ja pienten kansojen suojeleminen sorrolta ja riistolta.

Stalinin kielitieteellisiä tutkielmia Paavolainen pänttäsi SKDL:n voimahahmon Hertta Kuusisen opastuksella ja myöhemmin suhde lämpeni rakkaudeksi. Vasemmalle kallistui myös radioteatterin ohjaaja Marja Rankkala, johon Paavolainen vanhemmiten ihastui.

Paavolaisen vihittyä vaimoa, toimittaja Sirkka-Liisa Virtamoa, kutsuttiin ”punaiseksi paloautoksi”, mutta punaisella tarkoitettiin vain tukan väriä. Paloauto taas kuvasti Virtamon kantavaa ääntä ja pitelemätöntä vauhtia. Pariskunnan poika, isoisän mukaan ristitty Pekka Paavolainen, on nykyisin huippuluokan ortopedi ja pojanpojat arvatenkin aikamiehiä.

Kirjailija Helvi Hämäläinen rakasti elämänsä loppuun saakka – kaunaisesti ja palavasti – Paavolaista, mutta hänen poikansa Jussi syntyi viikon kestäneestä avioliitosta labiilin Niilo Haapmanin kanssa. Kun Hämäläinen tuli raskaaksi ja vaati Haapmania vihille, kävi ilmi, että tällä oli imeväisikäinen tytär ja kuulutukset äidin kanssa vetämässä.

Kaikki mahdolliset lapset jäivät kuitenkin orvoiksi, sillä tykkimies Haapman, siviiliammatiltaan taivaanrannan maalari, kaatui jo jatkosodan hyökkäysvaiheessa.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Puheenaihe-podcastissa juontajat Leevi Leivo (kuvassa vas.) ja Rami Kurimo haastattelevat asiantuntijoita ajankohtaisista aiheista.

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset