Jouko Joentausta (KU 8.3.) otti Viimeisessä sanassa esiin tärkeän eurooppalaisasian: Espanja ja Italia eivät ole yksi ja sama. Haluaisin kuitenkin hieman tarkentaa muutamia asioita Joentaustan kirjoituksessa.
Espanja eroaa Italiasta muun muassa siten, että se on jaettu itsehallintoalueisiin. Näitä itsehallintoalueita (Comunidad Autónoma) on yhteensä 17, lisäksi Ceuta ja Melilla ovat asemaltaan itsehallinnollisia kaupunkeja.
Itsehallintoalueet koostuvat maakunnista, joita on koko maassa yhteensä 50. Maakunnilla on vähän poliittisia tehtäviä, mutta niiden hallintokaupungeissa toimii useisiin oikeusaloihin erikoistuneita toisen oikeusasteen tuomioistuimia. Joentaustan mainitsema Katalonia ei siis ole maakunta vaan itsehallintoalue, joka on jaettu neljään maakuntaan: Gironaan, Lleidaan, Tarragonaan ja Barcelonaan, jotka on nimetty maakuntapääkaupunkiensa mukaan.
Jokaisella itsehallintoalueella on oma parlamenttinsa ja parlamenttivaalien tulosten pohjalta valittu johtajansa, joka myös toimii alueparlamentin pääministerinä. Suomalainenkin uutistenseuraaja on saattanut kuulla sellaiset sanat kuin Generalitat, joka tarkoittaa Katalonian aluehallintoa ja lehendakari, joka on Baskimaan poliittinen johtaja. Hallinnollisten elinten ja johtajien nimet vaihtelevatkin itsehallintoalueittain, Valencian alueen parlamentin nimi on Les Corts Valencianes.
Monilla itsehallintoalueilla on pelkästään paikallisesti toimivia puolueita. Kataloniaa johtaa kahdesta aikaisemmasta puolueesta vuonna 2001 muodostunut liberaali-kristillisdemokraattinen puolue Convergència i Unió, Lähentyneet ja liittoutuneet, joka ajaa alueelle itsenäisyyttä. Itsenäisyyspyrkimyksiä on toki muidenkin alueiden puolueilla, mutta katalonialaisten pyrkimykset herättänevät huolta, koska Katalonian osuus bruttokansantuotteesta on toiseksi suurin Espanjassa.
Ammattiliitoista on sanottava vielä sen verran, että järjestäytymisen periaatteet ovat Espanjassa erilaisia kuin Suomessa, koska keskusammattiliitot ovat poliittisia, eivät alakohtaisia kuten Suomessa. Francon diktatuurin aikana ainoa sallittu ammattiliitto oli 30-luvulla falangistipuolueen läheisyyteen syntynyt USE. 1950-luvulla kommunistinen ammattiliitto Työläiskomissiot (CC.OO.) aloitti laittoman järjestäytymisen soluttautuen välillä myös USE:n sisään. 1961 perustettiin kristillis-sosialistinen ammattiliitto, USO.
Espanjan demokratisoitumisen alettua kielletyt ammattiliitot laillistettiin vuonna 1977. Silloin Espanjaan palasivat vuonna 1888 perustettu sosialistipuolueen liittolainen Yleinen työväenliitto (UGT) ja vuonna 1910 perustettu anarkosyndikalistien Kansallinen työn liittymä (CNT).
Suurimpia ja vaikutusvaltaisimpia Espanjan ammattiliittoja ovat tällä hetkellä Yhtynyt vasemmisto -puolueen kumppani Työläiskomissiot ja sosialistien liittolainen Yleinen työväenliitto. USE:n toiminta hajotettiin vuonna 1976.
uutiskirje 
