Massiivisiin leikkauksiin ei ole varaa ja vaikeidenkin päätösten pitää kokonaisuutena tasata tuloeroja.
Nämä olivat kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen mukaan vasemmistoliiton lähtökohdat hallituksen kehysneuvotteluihin.
Niissä myös onnistuttiin, vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Pekonen sanoi tiistaina eduskunnassa.
– Kehysriihessä tuli selväksi, että ilman vasemmistoliiton panosta leikkausten lista olisi ollut pidempi kuin nyt. Valtiontaloutta sopeutetaan nyt 600 miljoonaa euroa. Noin puolet tästä on menosäästöjä ja noin puolet leikkauksia.
Oman elämänsä arhinmäkiä
Pekonen myönsi, ettei puolue olisi halunnut alentaa yhteisöveroa 20 prosenttiin.
– Vastapainoksi neuvotteluissa kuitenkin sovittiin osinkoverouudistuksesta, jonka myötä mahdollisuus verottomiin osinkotuloihin poistuu. Me vasemmistoliitossa olemme jo pitkään ajaneet osinkoverotuksen kiristämistä.
Hän kertasi osinkoverouudistukseen liittyneen sotkun, jossa viime torstaina korjatun mallin jälkeen sekstetistä ”jokainen halusi olla oman elämänsä Arhinmäki”.
– Tärkeintä oli, että kaikkein rikkaimpien suosiminen estettiin katolla, ja että osinkoverotuksella kerätään vuosittain 390 miljoonaa euroa aiempaa enemmän. Tämän ansiosta yritys- ja osinkoveromuutokset tulevat pienentämään tuloeroja.
– Jatkovalmistelun yhteydessä tullaan vielä tarkasti arvioimaan kaikki yksityiskohdat ja huolehditaan samalla, ettei porsaanreikiä jää, Pekonen korosti.
Opintotuki oli uhattuna
Kehysriihen muista ratkaisuista Aino-Kaisa Pekonen painotti opintotukiuudistusta.
– Opintotuki oli uhattuna, kun sitä ajettiin voimakkaasti lainapainotteiseksi. Myös sen sitominen indeksiin sovitun mukaisesti oli vaakalaudalla.
– Me vasemmistoliitossa olemme alusta asti olleet sitä mieltä, että lainapainotteista mallia ei pidä hyväksyä. Myös opiskelijajärjestöt puolustivat voimakkaasti nykymuotoista opintotukijärjestelmää ja heitä kuunneltiin tarkasti riihessä.
Opintotuen perustan muodostaa jatkossakin valtion myöntämä opintoraha ja asumislisä, eikä ketään pakoteta ottamaan opintolainaa. Itsenäisesti asuvien 18–19 -vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden asema paranee, kun vanhempien tulorajoja korotetaan aluksi 30 prosentilla 1.8.2014 lähtien. Opintotuki myös sidotaan indeksiin elokuussa 2014.
Pienituloisten asemaa parantaa asumistuen maksimivuokran nostaminen keskimäärin 10 eurolla kuussa, pääkaupunkiseudulla hieman enemmän.
lehti 