KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Oppilaitos vai kasvatuslaitos?

Tuula-Liina Varis
22.4.2013 18.31
Fediverse-instanssi:

Alppilan koulukohussa olen ihmetellyt, mikä on siivottomasti käyttäytyneen koulupojan vastuu välikohtauksessa? Siitä ei ole juuri puhuttu, vaikka hän on kahakan alkuunpanija. Onko poika vain syyntakeeton uhri, kyvytön lapsiriepu, jonka kuuluukin juosta äidin syliin vaatimaan kostotoimia opettajahirviötä vastaan?

Jos olisin tuo poika, minua sieppaisi aika lailla moinen aliarvioiminen.

Vanhoina aikoina koulu oli oppilaitos, kasvatuslaitos oli rangaistussiirtola. Nyt koulu on julkipuheessa ennen kaikkea kasvatuslaitos, ja opetustyö tuppaa jäämään häiriöiden hoitamisen jalkoihin. Vanhoina aikoina oppilaalle olisi korostettu hänen vastuutaan. Rehtori olisi puhutellut, rangaistus olisi rapsahtanut, ja pojalla olisi ollut syytä odottaa kuulusteluja myös kotona. Vanhoina aikoina opettajat ja vanhemmat olivat samalla puolella, ainakin periaatteessa. Jälkkärilapusta ei kotona päätä silitetty.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kahakka koulussa on saatava poikki heti, eikä terapiapuhe tavoita raivosta kiehuvaa oppilasta. Tarvitaan muita keinoja.

Vanhat ajat eivät olleet vanhoja hyviä aikoja. Koulu oli kasarmimainen paikka, jossa opettajaa vastaan ei saanut esittää asiallistakaan kritiikkiä. Opettaja kyllä sai sanoa mitä tahansa. Joillekin oppilaan loukkaaminen ja rankaiseminen oli suuri nautinto. Meidän koulussa oli yksi simputtaja, jonka pelkäämiseen ja vihaamiseen ylempiluokkalaiset valmensivat ekaluokkalaisia ensimmäisistä koulupäivistä lähtien. Yleensä vihatut ja pelätyt opettajat olivat huonoja pedagogeja. Tottakai opinhalu on nollassa, jos luokassa vallitsee pelon ilmapiiri. Monien – varsinkin tyttöjen – puolustautumiskeino oli passiivisuus ja mykkä vastahanka, tuhoisin mahdollinen strategia oppimisen kannalta.

Mutta onko parempi nyt? Ennen oppilaat pelkäsivät opettajia, nykyisin toisiaan. Nyt opettajat pelkäävät paitsi oppilaita myös heidän vanhempiaan. Täysin kadoksissa näyttää olevan oppilaan taju siitä, että hän on vastuussa teoistaan. Kun koulu loppuu ja aikuinen elämä alkaa, vastuu omista valinnoista ja niiden seurauksista kaatuu raskaana päälle. Hukka perii, jos ei ole oppinut vastuuta kantamaan.

Kuri on ikävä sana, mutta itsekuri on välttämättömyys elämässä selviämiselle. Voi siitä käyttää kauniimpiakin sanoja: maltti, sietokyky, kärsivällisyys. Eräs kokenut pedagogi sanoi, että tärkeintä elämässä on oppia kärsivällisyyttä. Se on kattavasti sanottu. Mutta joskus on elettävä vanhaksi asti, ennen kuin sen ymmärtää.

Alppilan tapauksen yhteydessä on nostettu esiin kysymys: Miksi Jeppe juo? Eli olisi selvitettävä, mitä on näiden kouluriiviöiden pahan olon taustalla. Ilman muuta sitä olisi tutkittava. Mitä lapsillemme tapahtuu ja tehdään tässä markkinadiktatuurin ajassa, kun heille kaupallisista syistä tarjotaan roolien ja elämisen malleja, joita useimmilla ei ole mitään edellytyksiä saavuttaa? Miten vaikuttaa individualismin ideologia nuoreen ihmiseen, jolle luonnostaan tärkeintä on kuulua joukkoon, kelvata samanlaisena kuin muut. Erilaisuuden sietämis-fraseologia ei ainakaan auta. Olisi korostettava samanlaisuutta, jota meissä on enemmän kuin erilaisuutta, vaikka toinen olisikin lihavampi, ujompi, köyhempi, vähemmän kaunis, erivärinen. Tai opettaja.

Mutta akuutissa tilanteessa taustoihin ja kulttuurin vinoutumiin paneutuminen ei auta. Jeppe pystyy käsittelemään juomisensa syitä vasta, kun on selvä. Kahakka koulussa on saatava poikki heti, eikä terapiapuhe tavoita raivosta kiehuvaa oppilasta. Tarvitaan muita keinoja.

Matti Mäkelä kertoo esikoisteoksessaan Hanhet (Otava 1983) kokemuksestaan tarkkailuluokan opettajana. Hän oli pestin ottaessaan nuori, juuri armeijasta päässyt. Tehtävään valmisteltiin esittelemällä ”edustava valikoima käytettyjä aseita, tuhottuja kohteita ja onnettomia ihmiskohtaloita”. Lähimmäiset ennustivat hänelle varmaa epäonnistumista ”hullujen ja kusipäiden” kanssa.

Mutta Mäkelä onnistui. Hän ei pitänyt poikia hulluina eikä itseään hullujen vartijana. Hän otti pojat tosissaan muistaen A. Kiven seitsemää, oppimisvaikeuksista kärsivää veljestä, jotka myös olivat yksinhuoltajaäidin epäsosiaalisia poikia, taipuvaisia väkivaltaisuuteen, varasteluun ja koulupinnaukseen.

Keinot olivat käytännöllisiä. Selkeitä määräyksiä, joita voi vain joko totella tai olla tottelematta. Valinta oli oma. Jos totteli, palkittiin, jos ei, rangaistiin. Vahtimestaria ja ”paskalakkeja” ei hätiin kutsuttu, pojista vastasi opettaja eikä kukaan muu. Pojilta kiellettiin porno- ja sarjakuvalehtien lukeminen tunneilla, palapelit ja muu ”erityisopetusmateriaali” vaihdettiin kyniin, kumeihin, viivottimiin ja koulukirjoihin. Eikä Mäkelä itsekään lukenut Jerry Cottoneita, joiden parissa edellinen opettaja oli työpäivänsä kuluttanut. Mäkelä sanoi pojille: ”Elämä on raskasta ja ankaraa, täytyy tehdä töitä, että selviäisi.”

Vuoden kuluttua poikien minäkuva oli niin vahvistunut, että he esittivät joulujuhlassa näytelmän Parraton joulutonttu, pääosassa psykiatrin toivottoman levottomaksi leimaama poika. Pupun roolissa oli kaupungin kouluasiain sihteeri. Koulutoimenjohtajaa oli pyydetty, mutta hän jänisti.

Mäkelä sai pojat oivaltamaan, että he itse valinnoillaan ratkaisivat tulevaisuutensa ja mahdollisuutensa. Hän sai heidät ymmärtämään, että kannatti toimia itselleen hyödyksi. Opettaja sai todeta, että onnistumisen ilo, valmiiksi saamisen nautinto, toisen ihmisen arvonanto ja tunnustus ovat vahvoja voimia. ”Niiden kuolettamiseen tarvitaan tosi tökerö pedagogi”, kirjoittaa Mäkelä.

Mäkelä toteaa, että kaikista hänen tapaamistaan ihmisistä tarkkiksen pojilla oli kirkkain ja selväjärkisin näkemys yhteiskunnan perimmäisistä laeista, koska he joutuivat niiden kanssa eniten tekemisiin tapellessaan heille pakotettua häviäjän osaa vastaan asein, nyrkein ja potkuin. Niinpä. Jos syitä lapsen pahoinvoinnille etsitään, on pengottava aikuisten systeemejä ja rakenteita. Syntipukki ei ole opettaja, joka haukutaan paskaksi ja läskiksi koulun ruokalassa.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Työssä olevatkin lykkäävät arjen hankintoja talouden epävarmuuden ja mahdollisen työttömyyden varalta.

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

Puheenaihe-podcastissa juontajat Leevi Leivo (kuvassa vas.) ja Rami Kurimo haastattelevat asiantuntijoita ajankohtaisista aiheista.

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset