KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Onko zumba syntiä?

Pirjo Hämäläinen
12.5.2013 15.00
Fediverse-instanssi:

Maailman parhaasta koulujärjestelmästä huolimatta suomalaiset ovat elämässä vähän eksyksissä. Jos otetaan kolme suomalaista ja näytetään heille tien varressa kasvavia havupuita, joukossa on jo yksi, joka ei erota kuusta männystä.

Tietämättömyys tuntuu erikoiselta, sillä joulukuuset ovat kohtalaisen syvälle juurtunut traditio. Vai onko uskottava, että aina jouluisin muutama tuhat taattoa hankkii naapurin metsästä vahingossa männyn?

Joulun tausta on kaupallisen rummutuksen ansiosta tuttu, mutta vuotuisjuhlista ainakin helatorstai ja helluntai ovat suomalaisille yhtä outoja kuin hindujen sankranti tai buddhalaisten paranirvana.

ILMOITUS
ILMOITUS
Suomalainen nuorisokulttuuri syntyi nurkkatansseissa, sillä tilaisuudet olivat poikien ja tyttärien itsensä järjestämiä eikä aikuisväestöllä ollut niihin asiaa. Tämä oli isku päin vanhempien auktoriteettia ja perheiden sisäisen eripuran lähtölaukaus.

Työnantajien vaatimuksesta helatorstai oli lyhyen aikaa selkokielisesti Kristuksen taivaaseenastumisen päivä, mutta nyt ollaan taas tilanteessa, jossa kellään ei ole aavistusta, miksi juhlaa vietetään tai mitä juhlan kunniaksi olisi tarkoitus tehdä.

Helluntaista suomalaiset tietävät vain heilan. Suunta on kuitenkin oikea, sillä juhlan kristillisen kuoren alta pursuili pitkään väkevää seksuaalista energiaa. ”Hellunta heppimälläs, lehmän mammat reppimälläs”, vanha kansa tuumasi.

”Heilani on kuin helluntai ja oraspellon kukka, sillä on silmät sametista ja poski kuin nurmen nukka”, Larin Kyösti puolestaan riimitteli ja jatkoi osuvan kaksimielisesti: ”Älä sinä kultani sitä sure, jos köyhänä naida pitää, köyhänkin pelto se kuokkien kasvaa ja köyhänkin jyvä itää.”

Tuhat vuotta kirkko on yrittänyt liimata mittumaarin päälle Johannes Kastajaa, mutta siinä missä Ivan Kupala on venäläisille rakas perinnehahmo, Suomessa miekkosta ei ensinkään muisteta. Juhlan nimi on sentään sinne päin, sillä Johanneksen murteellinen muoto on Juhannus.

Sydänkesän maagisena huippuhetkenä suomalaiset taantuvat pakanoiksi ja palvovat kaikkeuden neljää peruselementtiä, vettä, tulta, ilmaa ja maata.

Vettä edustaa järvi, tulta kokko ja ilmaa kokosta nouseva savu. Maata edustavat koivut ja lemmelle otolliset lehdot. Mutta mikä on grillimakkara? Se on Ukolle, juhannuksen alkuperäiselle herralle, omistettu uhri, Lunkulansaaren uhripässin teollinen sovellus.

Jotkut ovat sitä mieltä, että vanhaa äijää tarkoittava Ukko on vain kiertoilmaisu. Oikeasti sään ja hedelmällisyyden jumala olisikin ollut Perkele, mikä on sinänsä helppo uskoa, sillä niin taajaan hänen nimeään juhannusyössä mainitaan.

Meidän nuoruudessamme helluntai kesti aaton ja kaksi päivää ja ennen vuotta 1774 helluntai, pääsiäinen ja joulu olivat nelipäiväisiä. Helatorstai oli niin suuri pyhä, että sen kunniaksi huilattiin koko alkuviikko.

Vuosien saatossa juhlat ovat lyhentyneet ja kovasti hämärtyneet. Loppiaisaatto muistetaan William Shakespearen komedian ansiosta, mutta David Edgarin Ryhmäteatterissa esitetystä Helluntaiaatosta ei apua heltiä. Kohta helluntaiaatto kuulostaa yhtä merkilliseltä kuin kiimasunnuntai, ituperjantai tai rukouslauantai.

Rukouslauantait sinnittelivät kalenterissa vuoteen 1968 ja aiheuttivat paljon mielipahaa, sillä mitään tanssiin liittyvää ei saanut teatterissa katsoa, konsertissa kuunnella tai heilan käsivarsilla kokea.

Lavat ammottivat tyhjyyttään ja ravintoloissa keskityttiin juomiseen. Jos joku ei välittänyt viinasta, joka mökin lääkekaapissa oli vielä 1950-luvulla sekä heroiinia että morfiinia.

Identtiset kaksosserkkuni Maikko ja Taikko olivat menettää rukouslauantaiden takia järkensä. ”Kemut” olivat heille henki ja elämä ja lauantai-ilta ilman tangoa kuin ansaitsematon kotiaresti.

Aina ennen tansseja Maikko ja Taikko loikoivat kotinsa peltikatolla, pitelivät käsissään seinäpeilejä ja heijastivat kasvoilleen auringonvaloa. Ruskettumisen sivutuotteena he saivat Kippari-Kallen hauikset.

Rippikoululaiset ovat kautta aikojen kyselleet, onko tanssi syntiä. Uutta viiniä vanhaan leiliin tuo Vauva-lehden keskustelupalsta, jossa aprikoidaan, onko zumba syntiä vai samanlainen harrastus kuin koiranhoito.

Tanssin ylivertainen syntisyys johtuu siitä, että se on magneetti, joka vetää puoleensa muita paheita. Tupakan voi polttaa tarttumatta heti jallupulloon tai työkaverin sepalukseen, mutta tanssi vaatii rohkaisuryyppyjä ja hermosauhuja ja sen seurauksena on pelottavan usein pielustelu eli coitus.

Sitä paitsi tanssi on kapinaa. Aina 1700-luvulle saakka kodeissa toteltiin urputtamatta isää ja kunnioitettiin niskoja nakkelematta äitiä, mutta nurkkatanssit rikkoivat sovun ja harmonian.

Suomalainen nuorisokulttuuri syntyi nurkkatansseissa, sillä tilaisuudet olivat poikien ja tyttärien itsensä järjestämiä eikä aikuisväestöllä ollut niihin asiaa. Tämä oli isku päin vanhempien auktoriteettia ja perheiden sisäisen eripuran lähtölaukaus.

Kun ensimmäinen maailmansota ravisteli Eurooppaa, tanssiminen oli Suomessa osan aikaa kiellettyä. Nurkkatanssit nousivat suosioon, joka jatkui toisen maailmansodan vuosina. Kotirintaman moraalin kannalta vaarallista ei ollut tanssi, vaan tanssin inhottavin lieveilmiö seksi.

Sodan jälkeen rukouslauantaiden tanssikiellot säilyivät, mutta sen verran asenteet höltyivät, että toisinaan viihdemusiikille myönnettiin esittämislupa. Näin tapahtui kesällä 1965, kun Tanhurinteen lavalle oli tulossa suomettunut brittibändi The Renegades.

Kuten arvata saattaa, nuoriso ei voinut ihania pitkätukkia liikahtamatta kuunnella. Hätääntynyt järjestysmies soitti nimismiehelle ja vaati virallista tulkintaa. Olisiko käsien ja jalkojen outo nytkyttely sittenkin tanssia?

Nimismies veti piuhat kesken Cadillacin seinästä, mistä raivostuneena nuoriso ryhtyi rikkomaan paikkoja ja heittelemään virkavaltaa kivillä. Riehujia yritettiin rauhoittaa kyynelkaasulla ja paloautojen vesitykeillä, mutta mellakka vain yltyi ja levisi Korson keskustaan.

Korson kapina oli kuitenkin mitätön episodi verrattuna Vanhan valtaukseen, suureen sukupolvikokemukseen ja viittä vaille vallankumoukseen. Kyynelkaasu ja vesitykit tosin puuttuivat, mutta ilman niitäkin meno oli syksyllä 1968 tosi kauheaa.

Jokainen voi kuvitella, miten hermostuneina valtaajat odottivat, ilmaantuuko jostakin vahtimestari, joka sanoo, että soo, soo, lattialla ei saa istua tai muuten parkettia joutuu taas tuntikausia puunaamaan.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

Työssä olevatkin lykkäävät arjen hankintoja talouden epävarmuuden ja mahdollisen työttömyyden varalta.

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

Puheenaihe-podcastissa juontajat Leevi Leivo (kuvassa vas.) ja Rami Kurimo haastattelevat asiantuntijoita ajankohtaisista aiheista.

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset