Talouden tunnusluvut ja tuoreimmat työttömyystilastot eivät lupaa nopeata talouden elpymistä – itse asiassa on käymässä päinvastoin. Työtä vailla olevien määrä on yhä kasvussa. Hallituskin jo myöntää, ettei se saavuta asettamaansa työllisyystavoitetta. Euroalueen talouden supistuminen jatkuu jo toista vuotta peräkkäin. Euroopassa on 26 miljoonaa työtöntä.
Työpaikkoja häviää edelleen kovaa vauhtia. Talouselämä -lehden (17. 5.) keräämien tietojen mukaan viime vuonna eniten Suomessa vähensi työväkeään Nokia eli reilut 4 300 ihmistä sai potkut. ”Hyvänä” kakkosena tuli Sanoma -konserni noin 1 900 irtisanotulla. Seuraavina listalla ovat Lemminkäinen (-677), Nordea-pankki (-665), Finnair (-623), Itella (-429 ja STX Finland (-397).
Joillakin firmoilla meni Talouselämän tilastojen mukaan viime vuonna hyvinkin. Kone lisäsi eniten työvoimaansa (+1 472) perässään Attendo Finland (+909) ja Fazer (+583).
Työttömyys tai sen uhka on todellisuutta tuhansissa suomalaisperheissä.
Nuo tilastot kertovat viime vuoden tilanteesta. Alkuvuoden aikana on tapahtunut paljon. SAK:n seurannan mukaan alkuvuonna yt-neuvottelujen piirissä on ollut noin 10 000 työntekijää enemmän kuin viime vuonna. Muun muassa Itella kertoi juuri alkuviikosta irtisanovansa jälleen 150 työntekijää ja Paroc vähentävänsä Lappeenrannasta 250 työpaikkaa.
Työllisyystilanne on nyt todella huolestuttava ja synkkenee vain. Muutamassa vuodessa on menetetty 70 000 teollisuuden työpaikkaa. Talouden hidastuminen on alkanut näkyä teollisuuden lisäksi myös palveluissa ja rakennusalalla sekä julkisella puolella. Työttömyys tai sen uhka on todellisuutta tuhansissa suomalaisperheissä.
Työttömyyden nujertaminen on nyt otettava kaiken poliittisen toiminnan ykkösasiaksi, vaikka tällaisen vaatimuksen esittäminen ei ehkä kovin nykyaikaiselta kuulostakaan. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly herätteli tällä vaatimuksella työmarkkinaosapuolilta valtuustonsa kokouksessa torstaina. Osansa Lylyn terveisistä sai myös hallitus mutta ennen muuta poteroihinsa linnoittautunut työnantajapuoli.
Talouden ja erityisesti vientiteollisuuden synkkänä jatkuva kehitys asettaa erityisvaatimuksia myös syksyn sopimusneuvotteluille. Työnantajien olisi syytä pysähtyä tosissaan miettimään, onko levottomuuksia enteilevä liittokierros paras vaihtoehto tässä tilanteessa vai kannattaisiko sittenkin hakea laajempaa sopimusraamia?
Katseet kohdistuvat työnantajiin ja ennen muuta Elinkeinoelämän keskusliittoon. Kuin taivaan lahjana tullut yritysverokevennys astuu voimaan ensi vuoden alusta. Sillä luulisi olevan vaikutuksia myös työmarkkinakierrokseen. Kun yritysmaailman kilpailukykyä parannetaan lähes miljardilla eurolla, se olisi aika vastata huutoonsa. Vai meneekö hyöty suoraan omistajien ja korkeimman johdon pankkitileille?
uutiskirje 
